ILMESTYSKIRJA. NYT REDUX (2001)

Apocalypse. Now Redux/Uppenbarelseboken. Nu Redux
Ohjaaja
Francis Ford Coppola
Henkilöt
Marlon Brando, Robert Duvall, Martin Sheen, Frederic Forrest, Dennis Hopper, Harrison Ford
Maa
USA
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja
K16
Kesto
203 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Lisätieto
scope

Coppolan spektaakkelimainen suurteos on vaikuttavin Vietnam-kuvaus. Napalmin tuoksua, wagneriaanisia sota-aarioita, psykedeliaa ja surffausta yhdistävä elokuva on todellinen matka pimeyden ytimeen, jossa ollaan koko ajan äärirajalla. Redux-versioon lisättiin poistettuja kohtauksia ja kopiot valmistettiin Technicolorina.

***

Elokuvan Ilmestyskirja. Nyt synnystä on kirjoitettu satoja lehtiartikkeleita, laadittu kymmeniä esseitä, työstetty runsas kirja (Peter Cowien The Apocalypse Now Book) ja ohjattu värisyttävä dokumenttielokuva (Fax Bahrin ja George Hickenlooperin Pimeyden sydämet: elokuvantekijän ilmestyskirja). Francis Ford Coppolan Vietnam-teoksen kuvaukset ja jälkituotanto veivät neljä vuotta ja lähestulkoon ohjaaja-tuottajansa mielenterveyden, mutta lopputulos ei ylittänyt ainoastaan Coppolan aiempaa voittokulkua (Kummisetä, Kummisetä osa II ja Keskustelu), vaan tuntui koko 1970-luvun amerikkalaisen elokuvan huipentumalta.

Ilmestyskirja esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Cannesin elokuvajuhlilla 1979. Vaikka kyseessä oli vielä raakaleikkaus ennen kuin Yhdysvaltain ensi-ilta odotti elokuussa, Coppola sai Kultaisen palmun. Cannesista käynnistyi klassisiin mittoihin kasvanut tarinointi ja huhuilu elokuvan poistetuista kohtauksista, vaihtoehtoisista lopuista jne. Lopullisessa muodossaan Ilmestyskirja rullasi 154 minuuttia (elokuvan 70 mm:n versiossa ei tosin ollut lopputekstejä), josta tiedettiin leikatun muun muassa sen lavean jakson, jossa ranskalaiset siirtomaalaiset keskustelevat Vietnamin sodan taustoista.

Ilmestyskirjan synty juontaa juurensa 1960-luvun lopulle. Elokuvaopiskelija John Milius, aseiden ystävä ja innokas lainelautailija, kuunteli Vietnamin sodasta palanneiden tuttaviensa tarinoita ja luonnosteli niiden pohjalta käsikirjoituksen nimeltä Psychedelic Soldier. Siinä nuoret amerikkalaissotilaat vetivät LSD:tä taistelun lomassa ja jahtasivat kuohuvia aaltoja lainelautailuun. Coppola ryhtyi projektin tuottajaksi 1970-luvun alussa. Samaan aikaan hänen ystävänsä Carroll Ballard suunnitteli elokuvaa Joseph Conradin romaanista Pimeyden sydän. Coppola palkkasi Miliuksen sovittamaan romaanin Vietnamin sodan näyttämölle. Coppolaa ei kiinnostanut aiheen ohjaaminen, joten hän tarjosi työtä mm. Miliukselle ja Dušan Makavejeville, kunnes Kummisetä II:n viimeisinä kuvauspäivinä päätti irtaantua edellisten töidensä vakavista, kouristavista sisätilojen maailmoista ja ohjata suuren, räiskyvän sotaelokuvan ulkoilmassa, auringossa ja shortseissa.

Ilmestyskirjan kuvaukset hieman venyivät tarkoitetusta kuudesta viikosta. Coppola hylkäsi hyvin varhaisessa vaiheessa Miliuksen käsikirjoituksen seuraamisen, kuljettaen mukanaan pientä Pimeyden sydämen painostaan, jonka raaputti täyteen merkintöjä. ”Francisin persoonallisuus alkoi muuttua”, totesi eräs hänen ystävänsä jälkeenpäin. Conradin romaanin osuus kertomuksessa kasvoi kuvausten aikana huomattavasti. Kapteeni Willardin (Martin Sheen) jokimatka pimeyteen, halki surrealistisen ja oopperamaisen sotamaiseman, läpi napalmin tuoksun ja Wagnerin Valkyyrian säestämien helikopterilentojen kohti Kurtzin (Marlon Brando) demonista valtakuntaa, kehittyi tutkielmaksi minuuden hallinnasta.

Kun Coppola vuonna 2001 toteutti klassikkoelokuvansa laajennuksen, nyt nähtävän Ilmestyskirja. Nyt Reduxin, elokuvan kesto laajeni lähes tunnilla. Keskeisin muutos tapahtui paljon huhutun ranskalaisplantaasijakson sisällyttämisessä osaksi jokimatkaa. Sotahullun everstin Bill Kilgoren (Robert Duvall) hahmosta irtosi entistä enemmän absurdia huumoria. Kohtausten tarpeellisuudesta on useita mielipiteitä. Lisämateriaalia keskeisempi työ tehtiin kuitenkin värien määrittelyssä, niiden luomisessa hehkuvaan, 50-luvun Technicolorin loistoon. Kuvauudistus ei ollut digitaalinen, vaan värjäys tehtiin suoraan filmille. Vittorio Storaron kuvamaailma aistillisessa, hehkuvassa olemuksessaan avautuu entistä huumaavampana, kuten myös komeasti remasteroitu ääniraita.

– Eero Tammi 28.1.2005