TINTTI JA AURINKOTEMPPELIN VANKI (1969)

Tintin et le temple du soleil/Tintin och fången i solens tempel
Ohjaaja
Eddie Lateste
Maa
Belgia/Ranska
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja
K7
Kesto
77 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Lisätieto
Hergén sarjakuvista "Les Sept boules de cristal" ja "Le Temple du soleil" • version française

Vuoteen 1969 mennessä Tintti oli ehditty nähdä valkokankaalla sekä nukkeanimoidussa että oikeiden näyttelijöiden esittämässä muodossa, mutta vasta Tintti ja aurinkotemppelin vanki esitteli tupsupääreportterin sarjakuvista tutussa piirrosmuodossa. Tarina perustuu Hergén albumeihin Seitsemän kristallipalloa ja Auringon temppeli.

***

 

”Tintti syntyi Hergén (Georges Remi, 1907–1983) kynästä vuonna 1929. Hergén piirrostyyli oli vielä tuolloin kehittymätön, mutta sisällöllisesti Tintti oli valmista työtä: päähenkilö on nuori, reipas reportteri, joka joutuu matkoillaan uskomattomiin seikkailuihin. Tinttiä oli edeltänyt Hergén synnyttämä Totor, joka oli nuori partiolainen ja yhtä neuvokas kuin Tintti. Siirtyminen uuteen sarjakuvaan oli Hergélle helppoa, sillä Totor luovutti kolme vuotta seikkailtuaan hahmonsa lähes sellaisenaan Tintille.

Tintin ensimmäisissä seikkailuissa oli mukana kosolti kaukomaiden viehätystä ja eksotiikkaa: Tintti kävi mm. Neuvostoliitossa, Afrikassa ja Villissä Lännessä. Varhaiset Tintti-sarjat edustivat 1920-luvun lopun ja 30-luvun alun ennakkoluuloja ja klisheemäisiä asenteita – eurooppalainen näkökulma oli vahvoilla, jopa rasismiin asti.

Hergén pikkutarkka, pedanttinen tyyli kehittyi täysiin mittoihinsa 1930-luvun loppupuolelle tultaessa. Taiteilijan säntillisyyttä kuvaa se, että piirsi myöhemmin useita varhaisia, sekä mustavalkoisia että värillisiä seikkailuja uudelleen – modernisoiden ne samalla uutta aikaa vastaaviksi, pehmentäen kaikkein pahimpia kärjistyksiä.”

– Sauli Pesosen (Alkupalat – esittelyä sarjakuvista, Oulu 1993) mukaan

Antti Alanen on selvitellyt Tintti-elokuvien historiaa: ”Nukke-elokuva La Crabe aux pinces d’or (BG 1947) esitettiin kutsuvierasyleisölle vain yhden kerran. Kalvoanimaatioon perustuva Belvisionin tv-sarja Les Aventures de Tintin (FR/BG 1957–1962) käynnistyi albumeista Ottokarin valtikka ja Särkynyt korva ja jatkui tarinoilla De schat van Scharlaken Rackham (1959), De geheimzinnige ster (1959) ja De krab met de gulden scharen (1959). Belvision tuotti myös kolme teatterielokuvaa (Tintti ja Tuhatkaunon tapaus / Het zeval Zonnebloem, BG 1964, Tintti ja aurinkotemppelin vanki / Tintin et le temple du soleil, FR/BG/CH 1970 ja Tintti Haijärvellä / Tintin et le lac aux requins, BG/FR 1972) sekä mielenkiintoisen dokumenttielokuvan Tintti (Moi, Tintin, FR/BG 1975), johon Hergé itse tuli mukaan. Vielä antoisampi dokumenttielokuva, tanskalainen Tintti ja minä (Tintin et moi, DK/BG/FR/CH/SE 2003), sisälsi Hergén avomielisiä haastattelunauhoituksia vuodelta 1971.”

– Anthony Nieldin mukaan (The Digital Fix -verkkosivulta, 19.1.2011) AA 14.8.2011

Hergén (oik Georges Remi, 1907–1983) piirtämä ja käsikirjoittama Les Sept Boules de Cristal (suom Seitsemän kristallipalloa) ilmestyi jatkosarjana 1942–43 ja sai jatkoa sodan jälkeen ranskankielisenä jatkosarjana belgialaisessa Tintin-lehdessä 1946: Peruun edeltäjänsä tavoin sijoittuva Tintin et le temple du soleil oli itse asiassa sarjakuvalehden ensimmäinen uusi Tintti-julkaisusta.

Nykyisin Tintti-teoksia on myyty enemmän kuin 250 miljoonaa kappaletta : kyse on merkittävästä teossarjasta sarjakuvan tiellä yhdeksi taiteen muodoksi.

Elokuvaksi Etelä-Amerikka –aiheiset sarjakuvakirjat muotoutuivat Eddie Latenten ohjaamina vuonna 1969. Hergé itse osallistui elokuvan tekoon täysin rinnoin.

– Jari Sedergren 2019

***

Tintti ja aurinkotemppelin vanki -animaation ikäraja nousi

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI on uudelleenluokitellut 24.4.2019 Tintti ja aurinkotemppelin vanki (Tintin et le temple du soleil, 1969). Aiemmin elokuva oli Valtion elokuvatarkastamon päätöksellä 3.2.1983 sallittu kaikille. Nykykriteereillä luokiteltaessa Tintti ja aurinkotemppelin vanki -animaation ikäraja nousi ja on nyt sallittu yli 7-vuotiaille. Ikärajan perusteina ovat lievä ahdistavuus, uhkatilanteet ja sarjakuvamainen animaatioväkivalta.