KIINA-ILMIÖ (1979)

The China Syndrome/Kina syndromet
Ohjaaja
James Bridges
Henkilöt
Jane Fonda, Jack Lemmon, Michael Douglas
Maa
USA
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja
K12
Kesto
122 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm

James Bridgesin Kiina-ilmiö tuli teattereihin kreivin aikaan, 12 päivää ennen Harrisburgin Three Mile Islandin reaktorionnettomuutta. Elokuvassa toimittajaryhmä tekee ydinvoimalassa ohjelmaa uusista energialähteistä, kun valvomossa tapahtuu jotain odottamatonta. Paikalla on terhakka reportteri Kimberly (Jane Fonda).

***

Toimittaja Kimberly Wells (Jane Fonda) on määrätietoinen ja kunnianhimoinen tv-toimittaja, joka hoitaa vähäpätöisemmätkin työtehtävät rautaisella ammattitaidolla. TV-kanavan seksistiset miestuottajat yrittävät asettaa häntä pinnalliseen muottiin ja arvottavat häntä vain ulkonäön ja hiustyylin mukaan, mutta Wells haluaa tehdä vakavasti otettavaa tutkivaa journalismia.

Kun Wells, kameramies Richard Adams (Michael Douglas) ja äänimies Hector Salas (Daniel Valdez) lähetetään toimeksiannolle tekemään sisäsiistiä energiaraportointia Ventanan ydinvoimalaan, he joutuvat sivustakatsojiksi potentiaaliselle katastrofille. Voimalan sisällä he todistavat hälyttävän onnettomuuden, jonka Jack Godellin (Jack Lemmon) johtama asiantuntijaryhmä kuitenkin täpärästi estää. Valppaana kuvaajana Adams tallentaa asiantuntijoiden paniikin ja aidon pelon, mutta TV-kanavan jänistäessä, materiaali ei päädy uutisiin asti. Peräänantamaton Wells haluaa kirjoittaa tapauksesta paljastusjutun, mutta vähitellen hänelle valottuu tapauksen ympärille rakentuneen salailun ja korruption sisäpiiri.

James Bridgesin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva iski uusia uria leffan tähtikolmikolle.  Roolisuorituksistaan Oscar-ehdokkuudet saaneet Lemmon ja Fonda saivat laajentaa persooniaan ja elokuvan tuottanut Michael Douglas teki harvinaisemman sivuosaroolin. Elokuva antoi Lemmonille mahdollisuuden tehdä vakavamman ja itsetuhoisemman roolin kuin yleensä ja Jane Fonda pystyi projisoimaan itsestään älykkään mediakuvan hallitsijan, katastrofaalisen Vietnamin sodan lausuntolipsahdusten jälkeen.

Elokuva resonoi edelleen parhaimpien amerikkalaisten poliittisten trillerien joukossa. Kantaaottavat ja vääryyksiä paljastavat elokuvat oli 1970-luvun tiedostavan elokuvan viihdyttävintä antia. Useista tuon ajan elokuvista tutut lehdistön ja korruptoituneiden instituutioiden väliset Daavid ja Goljat -kamppailut manifestoituvat myös Kiina-ilmiössä kouriintuntuvasti. Eettinen taistelu yhden ihmisen vaikutusmahdollisuuksista ei ole vanhentunut päivääkään. 1970-luku oli poliittisen rikoselokuvan kultakausi ja Kiina-ilmiön valtava kliimaksi on huikea symbioosi Hikinen iltapäivä (1975) -elokuvan panttivankidraamaa, Network (1976) -elokuvan satiirista mediakritiikkiä ja Presidentin miehet (1976) -elokuvan skuuppijuhlaa.

Kantaaottavaa ydinvoimakeskustelua herättelevä elokuva tuntuu niin juuri niin amerikkalaiselta tiedostavalta 1970-luvun draamalta kuin se kuulostaakin, mutta Olkiluoto-farssien aikana aihe on surullisen ajankohtainen. Eikä elokuva ollut pelkkää fiktiota myöskään ilmestymisvuonna.

Elokuvahistorioitsija Olaf Möller on tähdentänyt elokuvan ilmestymisaikoihin samaa karmivaa lisähuomiota:

”12 päivää elokuvan ensi-illan jälkeen sattui Three Mile Islandin onnettomuus Pennsylvaniassa. Ytimen sulaminen voimalan kakkosreaktorissa on edelleen vakavin tapaus lajissaan Yhdysvaltain ydinvoimahistoriassa. Harvoin elokuvan historiassa ovat todellisuus ja fiktio lyöneet kättä samalla tavalla – ilmestyskirjamaista kokoluokkaa olevan tuhon kosketeltavuus vielä vahvisti vaikutelmaa.”

– Eri lähteiden mukaan Otto Kylmälä 2019