KIRKASTETTU SYDÄN (1943)

En kvinnas hjärta
Ohjaaja
Ilmari Unho
Henkilöt
Emma Väänänen, Joel Rinne, Eine Laine
Maa
Suomi
Tekstitys
ei tekstitystä
Ikäraja
K7
Kesto
99 min
Teemat
Kopiotieto
4K DCP (KAVI 2018)
Lisätieto
Martta Haatasen romaanista

Ilmari Unhon ohjaama draama pohjaa Martta Haatasen samannimiseen romaaniin. Kirkkoherra Ahti Helpi (Joel Rinne), yhtä aikaa pappi ja sotilas, lähtee taas sotimaan. Vaimo Lea (Emma Väänänen) huolehtii suurperheensä lisäksi seurakuntalaisista, vaikka on raskaana. Vaikeat ajat kestetään uskomalla Jumalaan, kotiin ja isänmaahan.

***

Martta Haatasen (1904–1977) kahdeksas romaani ”Kirkastettu sydän – romaani Suomen äideille” – vuodelta 1943 osoittautui suosituksi, sillä se ylsi jo samana vuonna neljänteen painokseensa. Teos kuvasi Kivijärven kirkkoherraa, kokoomuspuolueen kansanedustajaa Wäinö Rafael Havasta (1898–1941), jolle oli siunaantunut kymmenlapsinen perhe. Timo Juntunen kertoi sodan jälkeisessä jutussaan (AL, ”Miesten runoja”, 21.10.1945) Havaksesta: ”Kivijärven kirkkoherra Väinö Havas-vainaja, joka kaatui v. 1941 komppaniansa edessä, ehti eläissään tulla tunnetuksi yhtenä laestadiolaisen herätysliikkeen johtavana miehenä, kansanedustajana ja reservin upseerin henkilöitymänä. Mutta Havas oli rikas mies lahjoiltaan. Hän käytti myös kynäänsä runoilijana. Suurelle yleisölle lienee tunnetuin hänen runonsa ”Testamentti pojalleni”, joka (Rannan säveltämänä) on näinä vuosina ollut hyvin suosittu.” Vanhasta virsikirjasta löytyvät myös Havaksen virsirunot ”Kun tunnon taakan alla” (291), ”Maan ja taivaan Luojan” (344), ”Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie” (438) ja ”On kaunis synnyinmaamme”(574).

Havas, joka oli ainoa sodan aikana kaatunut kansanedustaja, tuli runoilijana paremmin tunnetuksi vasta kuolemansa jälkeen. WSOY:n julkaisema ”Hengen ja miekan mies” ylsi sodan jälkeisenä vuotena 3. painokseensa. Kirjapoika kustansi syksyllä 1944 laajemman, 105-sivuisen valikoiman ”Vartion vaihto”. Havas oli aluksi uusherätyksen saanut laestadiolainen, 1920-luvun loppupuolelta kuitenkin vanhalaestadiolainen. Siionin laulut -kokoelmassa on 12 hänen sävellettyä runoaan. Sotilaallisesti aktiivinen Havas oli vapaaehtoisena mukana viidessä sodassa: Suomen sisällissodassa, heimosodissa Virossa ja Aunuksessa, talvisodassa ja jatkosodassa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni ja oli toiminut komppanianpäällikkönä jo heimosodissa. Havas oli presidentin valitsijamies 1931, 1937, eduskuntaan hänet valittiin 1939.

Perheelle ja suvulle romaanin ja elokuvan tuoma julkisuus ei lopulta ollut mieleen. Kivijärven pappilasta leski Saimi Havas antoi Uudelle Suomelle asiasta lausunnon 4.5.1944: ”On aiheutunut ikäviä väärinkäsityksiä lasteni ja minun suhteestani romaaniin ja filmiin ”Kirkastettu sydän”. Niiden poistamiseksi olen pakotettu huomauttamaan, ettei meillä ole minkäänlaista välitöntä osuutta niiden syntyyn – yhteistyöstä puhumattakaan. Molemmat tulivat ikävinä tapauksina. Näin ollen on luonnollisesti selvää, että ne taloudellisestikin palvelevat vain tekijöitään.”

Suosittu, uskonnollinen ja isänmaallinen kertomus oli kuin luotu vakavaa 25-vuotisjuhlaelokuvaansa etsivälle Suomi-Filmille. Vaikka kyse ei ollut tunnustetusta kansalliskirjallisuudesta, oli tavoitteena selvästi ns. prestiisielokuva. Kunniatehtävä lankesi Ilmari Unholle, joka oli vakiinnuttanut arvostelumenestyksillään asemansa ohjaajana.

Ilmari Unhon ohjaama Kirkastettu sydän on korostetusti sodan ajan elokuva. Se on omistettu ”suomalaiselle äidille”, tarkemmin ”kaikille niille urheille naisille joiden isät, pojat, veljet ja puolisot taistelevat valoisampaa tulevaisuutta. Elokuvaa mainostettiin etukäteen niin, että ohjaajan sanottiin ”käyneen käsiksi varsin vakavaan ja harrassisältöiseen aiheeseen”. Psykologinen uskottavuus oli osa mainontaa: ”Joel Rinne näyttelee voimakkaasti eläytyen pappia, joka kapteenina rintamalla suorittaa sankaritekoja. Emma Väänänen on harvinaisen herkkä ja lämminsykkeinen näyttelijätär, jonka tässä näemme hyvin vaikuttavassa osassa nuorena rouvana. Kaija Rahola näyttelee erästä nuorta äitiä, ja pikkutyttönä nähdään Suvi Orko.” Vuonna 1944 ensimmäisten Jussi-palkintojen jaossa Joel Rinne sai roolityöstään pääosa-Jussin.

– Jari Sedergren 22.11.2006