KOIRANKYNNEN LEIKKAAJA (2004)

Ohjaaja
Markku Pölönen
Henkilöt
Peter Franzén, Taisto Reimaluoto, Ahti Kuoppala
Maa
Suomi
Ikäraja
K12
Kesto
105 min
Teemat
Lisätieto
Veikko Huovisen romaanista • alustus 30.10. Ulla Lehtinen

Veikko Huovisen samannimiseen romaaniin perustuvaa syvän inhimillistä elokuvaa siivittää loistava näytteleminen. Tarina kertoo jatkosodassa päähän haavoittuneesta Mertsistä, joka kohtaa metsäsavotassa sotakaverinsa Eetvin. Ystävyydestä ja tietystä historian vaiheesta kertova elokuva Jussi-palkittiin viisinkertaisesti.

***

Näytöksen alustaa Suomen arvostelijainliiton (SARV) kriitikko Ulla Lehtinen. Katso kaikki Kriitikon valinta -elokuvat täältä.

***

Markku Pölönen (s. 1957) on varmasti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana kriitikoiden eniten kiittämä ohjaaja. Jo ensimmäinen, pieni maaseudun epookkielokuva Onnen maa (1993) sai suitsutusta, eikä yhtäkään myöhemmistä pitkistä elokuvista ole tyrmätty ennen vuoden 2009 Ralliraitaa, jota ohjaaja itse luonnehtii ”rillumareiksi”. Komediallinen maalaisdraama Kivenpyörittäjän kylä (1995), myöhempien aikojen tukkilaistarina Kuningasjätkä (1998), biopic Badding (2000) ja kokeellinen Emmauksen tiellä (2001) saivat arvostelijoiden hyväksynnän.

Pölösen kuudes pitkä elokuva Koirankynnen leikkaaja ei etsiydy kauas tutusta Pölösestä. Se on kuvaus jälleenrakennuksen ajan Suomen syrjäseudulta, ja se perustuu sotkamolaisen metsänhoitajakirjailija Veikko Huovisen (s. 1927-2009) samannimiseen romaaniin. Elokuva korostaa lämpimällä tavalla vanhoja arvoja, lähimmäisenrakkautta ja solidaarisuutta vaikeissakin olosuhteissa, mutta myös sitä nykyaikana unohtunutta periaatetta, jossa armon annetaan käydä oikeuden sijaan.

Pääosassa sodassa päävamman ja siksi lapsen tasolle taantuneena Mertsi Vepsäläisenä nähdään vahvan roolityön tekevä Peter Franzén.  Hän joutuu näyttelemään Mertsin vammaisuuden, hänen tunteensa, vaistonsa ja reaktionsa tiiviissä lähikuvissa, mikä ei ole helppo tehtävä näyttelijälle, eikä aina edes katsojalle.

Mertsillä on vammansa ja kokonsakin puolesta hankala elättää itseään muuten kuin apumiehenä. Kansakoululla työskenneltyään hän keksii lähteä työtoverinsa ja ystävänsä Ville Kuosmasen (Ahti Kuoppala) pilan vuoksi tämän kotipaikalle. Ville on jutustellut kaikenlaista, kodistaan ja metsäkoirastaan Sakesta ja tehnyt ajankuluksi ja hauskuutukseksi Koirankynnen leikkaajan valtakirjan, jota Mertsi lähtee läpi itäisen Suomen kuljettamaan Villen vaimolle Kainuun korpimetsiin. Muuten naisille ei tässä elokuvassa anneta paljon sijaa, se on sodan kokeneiden miesten maailmaa.

Vierailun jälkeenkään Mertsi ei selviä ilman apua, mutta sodan jälkeisenä aikana kaveria ei jätetty. Tiellä vastaan tullut aseveli Eetvi Manninen (Taisto Reimaluoto) tarjoaa tukeaan ja järjestää Mertsin metsätöihin, jotka eivät olosuhteiltaan ole juurikaan helpommat kuin kokemukset sodan tulirintamalla. Eetvin uhrautuvan avun myötä Mertsi kuitenkin kestää monet vastoinkäymiset.

Korkeatasoisen näyttelijätyön lisäksi elokuvan pääosassa on luonto, Pohjois-Karjalan ja Kainuun komeat maisemat, jotka Kari Sohlberg tunnetulla taidollaan onnistuu vangitsemaan valkokankaille heijastettaviksi.

– Jari Sedergren 25.12. 2004 (täydennys 2009)