CONAN – BARBAARI (1982)

Conan the Barbarian/Conan – barbaren
Ohjaaja
John Milius
Henkilöt
Arnold Schwarzenegger, James Earl Jones, Max von Sydow, Sandahl Bergman
Maa
USA/Espanja/Meksiko
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja
K16
Kesto
130 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm

John Miliuksen Conan – barbaari on barbaarielokuvien lajin alkupiste ja kuningas, joka teki Arnold Schwarzeneggerista ison tähden. Robert E. Howardin 1930-luvulla luoman hahmon kasvu- ja kostotarina sijoittuu kuvitteelliseen hyborialaiseen maailmanaikaan, ”korkean seikkailun päiviin”. Miliuksen ja Oliver Stonen käsikirjoituksessa Nietzschen ideat kohtaavat viikinkien huumorin. Arnoldin hauis on 55-senttisenä elämänsä kunnossa.

***

Conan – barbaari (Conan the Barbarian, 1982) on puhdasverinen seikkailu- ja fantasiaelokuva, yksi ns. barbaarielokuvan prototyypeistä. Kun nuoren Conanin kylä tuhoutuu Thulsa Doomin joukon hyökkäyksessä, lapsien henki säästetään ja heidät viedään pakkotyöhön. Vain Conan selviytyy vuosien piinaavan rankasta työstä ja saa lopulta uskomattomiksi kasvaneiden lihaksiensa myötä koulutuksen taistelunäytösten ”gladiaattoriksi”. Voittoisan taistelu-uran jälkeen vapaaksi päästyään on koston vuoro: äidin varhainen menetys viittaa Bambiin ja vanhempien kuolemasta seuraava kosto on tuttua esimerkiksi Batman-elokuvista. Conan sekä seuraa että luo populaarikulttuurin käytäntäjä.

Kostoretken kumppaneiksi löytyvät ”paras kaveri” jousiampuja Subotai ja se todellinen elämänystävä, ihastuttava ja muskelimiehelle kaikin puolin sopiva naisvaras Valeria. Kolmikko käy Thulsa Doomin johtavan käärmekultin kimppuun saatuaan pelastustehtävän kuningas Osricilta, jonka tytär on hairahtunut kultin jäseneksi. Tarinaa on toki höystetty yllätyksellisillä, viihdyttävillä tapahtumilla, kuten yli kaksituntiselta seikkailufantasialta sopii odottaa.

Vaikka edellä puhuin Valerian sopivuudesta tehtäväänsä henkilöestetiikka edellä, ylipäänsä Conan barbaarin henkilöhahmojen miehitys lähenee täydellisyyttä, niin kuin myös kuvasuunnittelu, lavastus ja esittämisen teknologia erikoistehosteineen, varsinkin kun muistaa että elokuvaa tehdessä elettiin 1980-luvun alkua. Niihin ja esimerkiksi kuvauksellisiin ympäristöihin kannattaakin kiinnittää huomiota. Filosofisesti tai vielä yksinkertaisemmin älyllisesti taistelukohtausten sävyttämä maailma ei ehkä säväytä: avaintermit Conanin maailman ymmärtämiseen ovat lojaalisuus ja petos, jotka riittävät pehmittämään myös hetkittäin kuvaan yltävät rakkauden ilmaisut.

– Jari Sedergren 2019