VOLGA-VOLGA (1938)

Ohjaaja
Grigori Aleksandrov
Henkilöt
Igor Iljinski, Ljubov Orlova
Maa
Neuvostoliitto
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Ikäraja
S
Kesto
104 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm

Stalinin kauden viihdesuosikkeihin kuuluu Grigori Aleksandrovin musiikkikomedia. Siinä matkataan jokilaivoilla kohti Moskovaa. Juoni seuraa yhden laulun tietä kansan sydämiin. Ljubov Orlovan tähdittämä teos oli tiettävästi Stalinin lempielokuva.

***

Grigori Aleksandrov (1903-1983) toimi aluksi teatterin lavastajana ja puvustajana ja vuodesta 1921 alkaen Proletkultin näyttelijänä Moskovassa. Kohdattuaan Eisensteinin Aleksandrov toimi tämän työtoverina kymmenkunta vuotta, elokuvissa Lakko ja Panssarilaiva Potemkin apulaisohjaajana ja elokuvissa Lokakuu ja Vanhaa ja uutta rinnakkaisohjaajana. Aleksandrov seurasi Eisensteinia tämän maailmanmatkalle ja toteutti pääasiallisena ohjaajana lyhytelokuvan Romance Sentimentale ja oli rinnakkaisohjaajana keskeneräiseksi jääneessä hankkeessa Que Viva Mexico! Aleksandrovin itsenäinen ura alkoi musikaalilla Iloiset pojat (1934), joka perustui Dunajevskin tunnettuun lauluun. Tätä seurasivat Sirkus (1936), ja Volga-Volga (1938). Kaikkien kolmen päätähtenä oli Aleksandrovin vaimo Ljubov Orlova, energinen ja huumorintajuinen komedienne, eivätkä elokuvat ole pelkkää ajanvietettä vaan myös satiiria byrokratiasta ja rasismista. Sodan jälkeen hän palasi hassunkurisiin tarinoihinsa elokuvalla Kevät (1947), nyt heikommalla menestyksellä. Kylmän sodan kaudella hän toteutti kovasti aikaansa sidotun poliittisen elokuvan Kohtaaminen Elbellä (1949). Paluuta musiikkiaiheisiin merkitsivät elämäkertaelokuva Glinka (1952) ja kaksi kokeellista elokuvaa, Ihmiseltä ihmiselle (1958) ja Venäläinen muisto (1960). Vuonna 1966 valmistui dokumenttielokuva Lenin Sveitsissä. Vuonna 1979 hän sai valmiiksi viimeisen työnsä, amerikkalaisilta saatuun alkuperäisaineistoon perustuvan rekonstruktion elokuvasta Que Viva Mexico!

Laulun ”Volga-Volga” tuntevat maassamme kaikki. Se on ylistys suurelle venäläiselle joelle, mahtavalle isänmaallemme ja työn ja voittojen täyteiselle ajallemme. Sen on yksi neuvostosäveltäjä Isaak Dunajevskin parhaista sävelmistä. Siitä nimensä saaneen elokuvan on loistavasti ohjannut Grigori Aleksandrov, joka on osannut sulattaa toisiinsa musiikin ja maiseman, näyttelijäntaiteen ja ällistyttävät gagit, sukkelan sananvaihdon ja ideat, jotka perustuvat elokuvataiteen synteettiseen ja polyfoniseen ymmärrykseen. Käsikirjoittajien Nikolai Erdmanin ja Mihail Volpinin, kuvaaja Boris Petrovin ja näyttelijöiden Pavel Olenevin, Andrei Tutushkinin, Vladimir Volodinin, Vsevolod Sanajevin, Maria Mironovan ja monien muiden työn lopputulos on loistava.

Volga-Volga on Neuvostoliitossa niin rakas ja sen suosiosta on tullut niin pitkäikäinen, koska tämä komedia pitää sisällään navakan iskun byrokratian vitsausta kohtaan ja koska se on samanaikaisesti ylistyslaulu kansamme lahjakkuudelle ja elämänilolle. Se on sekä aidosti venäläinen että aidosti neuvostoliittolainen elokuva. Venäläisen joen muhkeus ja mahtavuus, venäläisen maiseman mietteliäs ja hillitty kauneus, venäläisten henkilöhahmojen ylitsepursuavuus, venäläinen hilpeys, venäläinen halveksunta kopeutta, mielistelyä ja valhetta kohtaan.

– Marcel Martinin ja Rostislav Jurenevin mukaan (lainaus teoksessa Le cinéma russe et soviétique, Centre Georges Pompidou 1981) AA 1990