THE HOLY GIRL (2004)

La niña santa
Ohjaaja
Lucrecia Martel
Henkilöt
Mercedes Morán, Carlos Belloso, Alejandro Urdapilleta
Maa
Argentiina/Italia/Alankomaat/Espanja
Tekstitys
English subtitles
Kesto
106 min
Teemat

Teinitytöt Josefina ja Amalia janoavat vastauksia peruskysymyksiin jumalan ja paholaisen olemassaolosta. Salaa he ovat myös kiinnostuneita kehostaan ja seksistä. Kaupungissa pidetyn lääketieteellisen konferenssin osallistuja lähentelee Amaliaa vilkkaalla kadulla. Hän tunnistaa miehen arvostetuksi lääkäriksi.

***

Argentiinalainen Lucreia Martel (s. 1966) on 1990-luvun puolivälissä syntyneen uuden argentiinalaisen elokuvan, nuevo cine argentinon, keskeisimpiä ohjaajia. Martelin debyytti La Ciénaga oli varhainen esimerkki 2000-luvulla tapahtuneesta latinalaisen Amerikan elokuvan noususta yleiseen tietoisuuteen. Berliinin elokuvafestivaalin kilpailusarjaan 2001 ponnahtaneessa elokuvassa asetettiin rinnakkain kaksi kuumalla Ciénagan maaseudulla asuvaa perhettä, joista toista piinaa alkoholi ja mahdollinen insesti. Seuraavan elokuvansa La niña santan Martel sijoitti kaupunkimaisempaan ympäristöön, muuta edelleen pysytellen vanhalla kotiseudullaan, Argentinan pohjoisosassa olevan Saltan maakunnan ja Ciénagan alueella, 1700 kilometrin päässä Buenos Airesista. Salta-trilogian täydensi 2008 valmistunut La mujer sin cabeza.

La niña santan päähenkilö on teini-ikäinen Amalia. Tämän äiti Helena pitää parhaat päivänsä nähnyttä Hotelli Termaa, joka on täyttynyt paikkakunnalle kokoontuneista lääkäreistä. Yksi heistä, tohtori Juno, lähentelee yllättäen Amaliaa heidän kuunnellessaan kaupungissa piipahtavaa theremin-esitystä. Nabokovilainen käänne, jossa herra Juno näyttäytyy Humbert Humbertin latinopainoksena, on kuitenkin vain elokuvan sivujuonne. Todellisuudessa Juno on kiinnostuneempi Junon äidistä, vanhasta lapsuudenystävästään. Väärinymmärrykset ja ironiset viitteet kasautuvat kolmen henkilön muodostamassa suhdekarusellissa.

Amalialle seksuaalisesti ladattu tilanne on hämmentävä, mutta etäisellä, katolilaisen uskon suodattamalla tavalla tuttu. Koulussa hän on keskustellut ystävänsä kanssa opettajansa mahdollisista esiaviollisista suhteista ja tohtori Junon lähentyminen lietsoo hänet ristiretkelle harhautuneen miehen sielun pelastamiseksi. Martel käsittelee siis kovia aiheita, pedofiliaa, uskontoa, äidinrakkautta, mutta kepeästi, surrealistisen, hurtin huumorin sävyttämänä. Katolilaisuutta käsittelevät viistot heitot herättävät muistumia Bunuelista. Amalia kuvataan usein uskonnollisella Neitsyt Maria -rajauksella, auringon kultaisten säteiden valaistessa hänen hiuksistaan. Amalia mielessä uskonnollisen ja seksuaalisen ekstaasin väliset rajat sekoittuvat autuaasti. Hän lataa jokaisen tapahtuman uskonnollisella symboliikalla.

Martel näyttää koko elokuvan ajan suuria, pehmeästi tarkennettuja lähikuvia kasvoista, poskista, kasvojen puoliskoista, korvanlehdistä ja käsistä. Haastatteluissa ohjaaja on selittänyt klaustrofobisen kuvaustyylinsä juontavan hänen omasta likinäköisyydestään. La niña santassa tämä sekavuus ja epäselvyys muotoutuvat tyyliksi, joka tukee päähenkilöiden selvästi tuntemaa emotionaalisen ja seksuaalisen hämmennyksen aiheuttamaa kuohuntaa.

Pasi Nyyssönen 19.10.2010. Lähteenä Sight&Sound, February 2005.