THE CHARMER (2017)

Charmøren
Ohjaaja
Milad Alami
Henkilöt
Ardalan Esmaili, Soho Rezanejad, Lars Brygmann
Maa
Tanska/Ruotsi
Tekstitys
English subtitles / e-teksti suomeksi
Ikäraja
K12
Kesto
100 min
Teemat
Kopiotieto
DCP

Ohjaaja Milad Alami kerii vähitellen auki intensiivistä tarinaa iranilaismiehestä, joka etsii vakavaraista elämää Kööpenhaminan yössä. Pysyvää oleskelulupaa hakevan Esmailin toivoton tilanne tuntuu muuttuvan, kun hän tapaa Saran, naisen omasta maastaan. Ajankohtaista teemaa käsitellään rohkeasti ja havahduttavasti.

***

Ensimmäisellä pitkällä elokuvallaan The Charmerilla maailmalle monipuolisen lahjakkuutensa osoittanut Milad Alami (s. 1982) syntyi Iranissa, kasvoi Ruotsissa ja muutti 2007 nykyiseen asuinmaahansa Tanskaan. Siellä Alami valmistui elokuvakoulusta 2011. Kulttuurisen taustan vuoksi elokuvantekijällä on autenttinen ote ohjaamaansa materiaaliin kertoessaan Tanskaan sijoittuvan tarinan iranilaisesta miehestä. Ennen debyyttiohjaustaan Alami sai lyhytelokuvallaan Mommy Tanskan elokuva-akatemian Robert-palkinnon ja lyhytelokuva Void sai ensi-iltansa Cannesissa. The Charmer taas voitti kriitikoiden Fedeora-palkinnon San Sebastianin elokuvafestivaaleilla. Elokuva menestyi hyvin maailmalla. Pääpalkinto omassa kategoriassaan sille myönnettiin Varsovassa. Muita tärkeitä palkintoja olivat Hopeinen Hugo Chicagossa uusien tulokkaiden kilpasarjassa sekä parhaan elokuvan palkinnot Ateenassa, Tbilisissa, Lübeckin Nordic Film Days -festivaaleilla sekä Belgradin FEST International Film Festivalilla.

Iranilaistaustainen ohjaaja Milad Alami luo tanskalais-ruotsalaisessa elokuvassaan The Charmer uudelleen klassisen siirtolaistarinan muukalaisesta vieraassa maassa. Tulos on eroottinen trilleri, syvällinen kertomus ja kompleksinen, vangitseva draama. Elokuvan päähenkilö, iranilainen Esmail (Ardalan Esmaili) viettelee naisia Kööpenhaminan yössä, viettäen aikaa valloituksen jälkeen usein heidän ylellisissä asunnoissaan. Viinibaareihin suuntaava Esmail näyttää komealta ja huolitellulta puvuissaan, jotka tuovat mieleen Richard Geren American Gigolossa. Mutta pinnan alla mies on epätoivoinen. Hänen tarvitsee partnerin, jotta voisi saada oleskeluluvan Tanskassa. Esmail yrittää saada Tanskan kansalaisuuden makuuhuoneen kautta ja myy itseään eksoottisena ja erilaisena. Todellisuudessa Esmail toimii muuttomiehenä ja on Skypen välityksellä yhteydessä kotiväkeensä Iranissa. Tanskaa ei näytetä elokuvassa tavallisen imagonsa mukaisesti sosialistis-liberaalina paikkana. Loistavasti näytelty draama on älykkäästi rakennettu ja siinä on jännityselementtejä film-noir -elokuvista. Se tarjoaa terävän, läpitunkevan katsauksen psykologiseen eksyneisyyteen ja hämmennykseen sekä dilemmoihin, joita ihmiset kohtaavat eri kulttuurien välissä eläessään.

Eräänä iltana Esmail tapaa sensuellin iranilais-tanskalaisen Saran (poplaulaja Soho Rezanejad). Tanskalaisia naisia ulkonäöllään, charmillaan ja pienen eksyksissä olevan pojan vaikutelmallaan sekä ei niin täydellisellä tanskan kielellään hurmannut Esmail kohtaa Saran, joka huomaa miehen luonteen ja vastustelee, mutta alkaa pikkuhiljaa langeta hurmurin pauloihin. Alkaa taiten kerrottu hidas kissa-hiiri -leikki. Sara asuu leskeksi jääneen äitinsä, kuuluisan iranilaisen laulajan kanssa (Susan Taslimi, legendaarinen näyttelijä Bahram Beyzain elokuvasta Bashu). Saran kohdattuaan Esmail on yhtäkkiä hänelle erilaisen iranilaisen yhteisön keskellä, jossa hän tuntee jälleen kerran itsensä ulkopuoliseksi. Elokuvan otsikko ”The Charmer” eli hurmaaja viittaa moraalittomaan playboyhin, joka uhraa muut oman etunsa vuoksi. Olosuhteet ovat pakottaneet Esmailin tällaiseen rooliin. Alamin elokuvassa on löydettävissä monia tasoja. Se kuvaa identiteettiä vieraassa maassa, seurustelua ja ihmissuhteita luoden syvälliset, kompleksiset henkilöhahmot. Alami tarjoaa vivahteikkaan ja yksityiskohtaisen katsauksen Skandinavian iranilaiseen yhteisöön. Todellisen maailman haasteellisia asioita, kuten mukautumista ja kulttuurisen identiteetin menetystä ja laittoman maahanmuuttajan kokemusta Tanskassa ja Euroopassa yleensä kuvataan Esmailin hahmon välityksellä.

Mutta Ardalan Esmaili myöskin täyttää henkilöhahmon ahdistuneella haavoittuvaisuudella, ja katsoja ei tule koskaan unohtamaan, että hän on epäreilun systeemin uhri, joka on päättänyt pitää hänet toisen luokan kansalaisena. Ratkaisevasti yleisön sympatia on täten tämän henkilön puolella, jonka motiivit voisi nähdä liian helposti itsekkäinä.

– Jonathan Hollandin (Hollywood Reporter), Godfrey Cheshiren (Roger Ebert), Tomás Romeron (Cinema Without Borders), Mark Adamsin (Screen Daily) ja muiden lähteiden mukaan Joona Hautaniemi 9.2.2018