KINOKONSERTTI: POLYTEEKKARIFILMI (1924)

Polyteekkarifilmi – eli tarina urheilusta, polyteekkareista ja Olympian jumalista kahden ”tupsuniekan” kertomana
Ohjaaja
Hra Lindroos
Henkilöt
Rurik Ekroos, Emil Lindh, Kirsti Suonio
Maa
Suomi
Ikäraja
S
Kesto
64 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Lisätieto
säestys Hono & Lulu • liput 15 € / 12 € (klubikortilla)

Polyteekkarifilmin (1924) taustalla oli urheiluhullun Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan halu tukea Pariisin olympiakisoihin lähtevää Suomen joukkuetta. Ohjaaja ”hra Lindroos” lienee ollut Teknisen korkeakoulun opiskelija, ja niin olivat myös käsikirjoittajat Viljo Castrén ja Rafael Roos sekä suurin osa näyttelijöistä. Episodielokuva koostuu kuudesta jaksosta, joissa eletään sekä reaalimaailman Helsingissä että muinaisen Kreikan Olympon mielikuvitussaleissa. Loppuhuipennus on dokumentaarinen: Helsingin kaduille järjestetty teekkareiden reklaamikulkue. Säestyksestä vastaa Hono & Lulu. Säestyksen ensi-ilta oli WHS Teatteri Unionilla 14.10.2017.

Huom! Tupsuniekat (tupsullisen ylioppilaslakin kanssa näytökseen saapuvat) pääsevät näytökseen klubihintaan, 12 €. Näytä tupsulakkisi kassalla alennuksen saadaksesi.

***

Koska Suomi on köyhä ja siksi jää, Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta alkoi vapaaehtoisesti kerätä rahaa talvella 1924 Pariisin olympialaisiin lähetettävän Suomen joukkueen matkakassaan. Idea toteutui, kun teekkarit järjestivät laskiaissunnuntaina Helsingin läpi vaeltavan mainoskulkueen, jonka tuotto nousi 350 000 markkaan.

Sen sijaan tähän ”reklaamikulkueeseen” oleellisesti liittyneen kokoillan näytelmäelokuvan valmistaminen ei ollut yhtä kannattavaa. Suomi-Filmi Oy antoi apua, ovathan Kurt Jäger sekä Carl Fager elokuvan kuvaaja ja toinen ohjaaja, mutta korvauksen yhtiö työstään otti. Kansallisfilmografia tietää, että elokuvan varsinaiseksi ohjaajaksi on mainittu eri yhteyksissä sekä ”hra Lindroos” että elokuvan Olympos-jaksossa esiintyvä näyttelijä Adolf Lindfors. Hra Lindroosia on arveltu Teknillisen Korkeakoulun opiskelijaksi. Opiskelijoita olivat myös elokuvan käsikirjoituksen laatijat Viljo Castren ja Rafael Roos. Edellisestä tuli myöhemmin korkeakoulun vesirakennuksen professori, jälkimmäisestä ammattimainen toimija elokuva- ja valokuva-aloilla omistamansa lyhytelokuvavalmistamon ja valokuvaamo Foto-Roosin kautta.

Elokuvan kuudella jaksolla on oma otsikkonsa. Paitsi elokuvan kolmatta osaa (”Olympon saleissa…”) suurin osa esiintyjistä oli teekkareita sekä heidän tyttöystäviään, toisin sanoen amatöörejä. Juonen erikoisuuksiin kuuluivat elokuvaan sumeilematta sijoitettu Suomi- ja yritysmainonta sekä eräänlainen kotiinpäin veto, jossa hallitsivat näkymät teekkarihallituksen istunnosta ja teekkarien yleiskokouksesta. ”Filmi esitettiin perjantai-iltana kutsuvieraille polyteknikkojen klubihuoneustossa, ja herätti heissä niin suurta mielenkiintoa, että se oli näyteltävä kahdesti”, Uusi Suomi kirjoitti 28.5.1924.

Suuren yleisön kiinnostus elokuvaa kohtaan oli huomattavasti vähäisempi. Voiton sijaan elokuva tuotti ylioppilaskunnalle tappiota 125 000 markkaa. Pöytäkirja ylioppilaskunnan hallituksen kokouksesta 28.9.1924 tiivistää tunnelmat: ”Keskusteltiin surullisen kuuluisan polyteikkarifilmin käyttömahdollisuuksista ja hämäräperäisestä olinpaikasta. – Asia näytti synkältä.” Elokuvan tekoon teekkarit palasivat 1950-luvulla, ja pitkään elokuvaan, kun teekkarien elokuvakerho Montaasissa kannuksensa kerännyt Risto Jarva teki pitkän esikoisensa Yö ja päivä 1960-luvun alussa.

– Jari Sedergren 2019 lähteenään Kansallisfilmografia