SUURIN JA KAUNEIN (1973)

Le Magnifique/Den största och den vackraste
Ohjaaja
Philippe de Broca
Henkilöt
Jean-Paul Belmondo, Jacqueline Bisset, Vittorio Caprioli
Maa
Ranska/Italia
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Kesto
93 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Ikäraja

Bond-jäljitelmien ja -parodioiden kukoistuskautta oli 1960-luku, mutta ranskalaisen populaarielokuvan suurmies Philippe De Broca antoi alalajille hieman jatkoaikaa seikkailukomediassa Suurin ja kaunein. Jean-Paul Belmondo näyttelee uutteraa kioskikirjailijaa, jonka haaveet naapurin tytöstä (Bisset) sekoittuvat hänen uusimman vakoojaromaaninsa käänteisiin.

***

Philippe de Broca (1933–2004) siirtyi moderneista ihmissuhdesatiireista seikkailuelokuvaan, omaperäisen humoristisen seikkailuviihteen alalle ja elinikäiseksi muodostuvaan yhteistyöhön Jean-Paul Belmondon kanssa elokuvalla Cartouche (1962). Yhteistyö jatkui elokuvissa Mies Riosta (1964), Kiinalaisia seikkailuja Kiinassa (1965), Suurin ja kaunein (1973), 9-kasvoinen mies (L’Incorrigible, 1975) ja Amazone (2000).

Parodian kohteena on tällä kertaa James Bond ja 1960-luvun agenttielokuvat, jotka olivat yleensä alkujaankin parodisia. Philippe de Broca tuo elokuvaan surreaalista hulluutta ja Jean-Paul Belmondo huolettoman humoristisen ja itseään tehostamattoman akrobaattisen tähtipersoonansa. Itse asiassa Belmondon taituruus ilmenee siitä, miten hyvin hän esittää kömpelyyttä. Belmondon tähtipersoona liittyy Douglas Fairbanksin suureen perinteeseen ja itse tarina siihen linjaan, jonka kuuluisin edushahmo on Walter Mitty; James Thurberin luomus filmatisoitiin nimellä The Secret Life of Walter Mitty (Hurjimus, US 1947, N: Danny Kaye).

Omituisia gageja pursuileva elokuva käynnistyy karskilla Bond-parodiajaksolla esitelläkseen sitten Belmondon tuskailevana jännärikirjailijana, joka yrittää epätoivoisesti koota kasaan seuraavaa kirjaansa. Hänen oma elämänsä alkaa sekoittua kirjan tapahtumiin, ja myös romanttiset suhteet alkavat kytkeytyä toisiinsa. Belmondo saa näytellä kaksoisroolia, samoin Jacqueline Bisset, joka saa esittää sekä tavallista tyttöä että hohdokasta seikkailujen sankaritarta.

Belmondossa on oikeaa karskiutta voittamattomana salaisena asiamiehenä, jonka machismo ja cool pettää, kun todellisuus alkaa sekoittua mielikuvitukseen. Bisset on onnistuneesti valittu epätyypilliseen kohtalokkaan naisen osaan, joka vakuuttaa myös päättäväisenä brittineitona, joka on valinnut tusinakirjailijan sosiologisen tutkielmansa kohteeksi.

Tarina yltyy paikoin liiankin liukkaaksi, jopa siinä määrin, että käsikirjoittaja Francis Veber otti nimensä pois alkuteksteistä. Vauhti ei petä koskaan, tuotanto on upean näyttävä, Belmondossa on virtaa ja Bisset säteilee kauneimmillaan.

Agenttiparodiat kohosivat 1960-luvulla omaksi isoksi lajikseen. 2000-luvulla Austin Powers -elokuvien kaudella Suurinta ja kauneinta muistettiin yhä agenttiparodian valiona.

– Antti Alanen 9.8.2005 päälähteenä Gene Moskowiczin arvostelu (Variety 2.1.1974)