MAAHAN – LIIKKUMATTA – YLÖS UUDELLEEN! (1989)

Vitali Kanevskin draama kuvaa siperialaisen kaivoskaupungin lasten tunnelmia vuonna 1947. Jos kohta elämä on kovaa ja vain puutetta on liikaa, pitävät ystävyys ja yhteinen huumorintaju elämänhalua yllä.

***

Vitali Kanevskin (s. 1935) ohjaama ja käsikirjoittama Maahan – liikkumatta – ylös uudelleen! on omaelämäkerrallinen tarina. Cannesissa 1990 Camera d’Or -palkinnon voittaneen elokuvan tapahtumat sijoittuvat Suchaniin, (nykyiseen Partizanskiin), joka on kaivoskaupunki Siperiassa Vladivostokin lähellä.

Vuonna 1947 Suchan oli pikkukaupunki, ei kuitenkaan gulag, mutta sillä oli vain yksi tavoite: tuottaa Neuvostoliitolle mahdollisimman paljon ”mustaa kultaa”. Todellisessa kurjuudessa mudan ja jätteiden keskuudessa elävät japanilaiset sotavangit, joiden hyvinvointia kansainväliset sopimukset eivät onnistu takaamaan. Mutta kuinka paljon paremmassa asemassa on ideologisesti hyljeksitty ”alkuperäisväestö”?

Teini-ikäiset Valerka ja Galja asuvat tässä Jumalan hylkäämässä, vakivaltaisessa pahaisessa kaupungissa, mutta ovat silti sydämensä pohjasta kiintyneet siihen kaikkeen, mihin silmä on tottunut. Mutta toki nuorilla on myös unelmia tulevaisuuden suhteen. Kohtalo ei ole sittenkään ennalta määrätty, vaan muodostaa eräänlaisen pelin, jonka säännöt antavat heille mahdollisuuden näyttää ja käyttää kekseliäisyyttään, osoittaa kapinamieltä ja myös osoittaa hellyyttä… Heille on muodostunut välttämätön ominaisuus, selviämisvaisto.

Kaminski teki elokuvalleen kaksi vuotta myöhemmin jatko-osan Samostojatelnaja zhizn (An Independent Life), joka kuvasi teini-ikäisen Valerkan ensirakkautta samassa kaupungissa 1950-luvulla.

– Jari Sedergren 2020