MISSOURI (1976)

The Missouri Breaks
Ohjaaja
Arthur Penn
Henkilöt
Marlon Brando, Jack Nicholson, Randy Quaid, Harry Dean Stanton, Kathleen Lloyd
Maa
Yhdysvallat
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Kesto
125 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Ikäraja

Kaksi eksentristä näyttelijäsuuruutta ainoan kerran yhteen tuonut western sijoittuu Missouri-joen kaivertamiin maisemiin Montanaan. Kostoa hautova, maanviljelijänä esiintyvä karjavaras (Nicholson) joukkioineen saa peräänsä arvaamattoman palkkatappajan (Brando). Sekä kriitikot että yleisön aikanaan kylmäksi jättäneen omintakeisen rajaseutukuvauksen maine on ajan saatossa parantunut. Brandon roolisuoritus on yksi hänen erikoisimmistaan.

***

Arthur Penn suostui ohjaamaan Missourin, koska hänen mukaansa ”Brando ja Nicholson samassa elokuvassa – eihän kukaan tervejärkinen kieltäydy sellaisesta mahdollisuudesta.” Mutta vaikka näille huippunäyttelijöille maksettiin lähes sama palkkio, niin Brando varastaa kaiken huomion valkokankaalla.

Brando itse kertoi roolistaan: ”Tekstin ensimmäiset 20 sivua olen henkilö, josta kaikki vouhottavat: hän on tulossa, hän on tulossa. Sivulla 21 ilmestyn. Pystyn mihin tahansa ja liikuin kuin vaseliinilla voideltu ankerias. Jack Nicholson -parka, hän on suoraan tapahtumien polttopisteessä, kun minä taas viuhahtelen ympäriinsä kuin tulikärpänen. Olisin halunnut henkilön toisenlaiseksi, vakavaksi tutkielmaksi intiaanista. Mutta ohjaaja Arthur Penn sanoi: ’Ehei Marlon, ei tähän hintaan.’ Niinpä laukaisin takaisin: ’Arthur, salli sitten minulle edes vähän hupia’.” Ja hupia Marlon saikin.

Marlon esittää arvostetun suurtilallisen, paikkakunnan eittämättömän johtohenkilön David Braxtonin palkkaamaa ’järjestelijää’, jonka tarkoituksena on estää hevosvarkaudet ja tarvittaessa tappaa kaikki roistot. Hän naamioituu väliin saarnamieheksi, väliin vanhaksi mummuksi, mutta hän on alati tarkkana tappamaan, joko ampuen kaukaa tai leikiteltyään ensin uhrinsa kanssa hetken niin kuin kissa.

1880-luvun Missouriin sijoittuvaa kuvausta on kehuttu monin paikoin tarkaksi ja huolelliseksi ajan kuvaksi. Jos elokuva ulkoisilta puitteiltaan sisältää ’dokumentaarisia arvoja’, niin se sai kuitenkin kuvausten aikana runsaasti komediallisia aineksia. Thomas McGuanen laatima käsikirjoitus täydentyi ja Marlon Brando sai melko vapaat kädet toteuttaa roolihenkilönsä kuva. Parista kohtauksesta jääkin sellainen tunne, että Brando on heittänyt käsikirjoituksen roskiin ja sen sijaan vetää omaa sooloaan kameroiden edessä.

Jack Nicholsonin esittämästä hevosvarkaasta tulee pikkuhiljaa vakavasti asiaansa suhtautuva maanviljelijä. Suhde Braxtonin tyttäreen Janeen puhkeaa kukkaan Nicholsonin tovereiden ollessa Kanadan puolella hevosvarkaissa. Brandon napsiessa yksitellen Nicholsonin ystävät tämän on vielä kerran tartuttava aseeseen. Mutta kosto on vain tapahtuma, jolla edellinen elämä pyyhitään pois maanviljelyn ja puutarhan hoidon tieltä.

Arthur Pennin amerikkalainen unelma saa Missourissa oman tulkintansa Hellsgaten karjatilallisen sanoin: ”Thomas Jefferson sanoi sotivansa, jotta hänen pojastaan voisi tulla viljelijä ja jotta tämän pojasta voisi tulla runoilija. Minä kasvatan karjaa, jotta minun pojastani voi tulla kauppias ja jotta hänen poikansa voi muuttaa Rhode Islandille, ettei tarvitse katsella näitä kirottuja vuoria!”

– Heikki Keskinen (1992)