Myös aito Emmanuelle-sarja kadotti viimeisetkin yhteytensä Arsanin alkuperäisromaaniin tämän viidennen osansa myötä, jonka mahdotonta, sylviakristelitöntä yhtälöä buustaamaan kiinnitettiin taiteellisen pehmoerotiikan mestarimies Walerian Borowczyk. Monique Gabriellen tulkitsema uusi Emmanuelle on ammatiltaan art house -porno-ohjaaja ja Borowczykin ilmeinen omakuva.

***

Emmanuelle 5 on puolalaisen surrealistin Walerian Borowczykin toiseksi viimeinen teatterielokuva, ja teos, jonka ansioista kultti- ja taidefilmien rakastajat käyvät kuumaa väittelyä. Joidenkin mielestä kyse on silkasta kaupallisuudesta ja itsensä myymisestä, toisten mielestä Emmanuelle 5 on mielenkiintoinen lisä mestarin filmografiaan.

Vuonna 1985 ASP (Alain Siritzky Productions, Emmanuelle-tavaramerkin tuolloinen haltija) lähestyi voimakkaan eroottisista töistä tunnettua kulttiohjaaja Borowczykia uusimman Emmanuelle-elokuvan tiimoilta, ja tämä kiinnostui, intoutuneena ajatuksesta tuoda sarjaan uutta kieppiä. Hän ajautui kuitenkin nopeasti konfliktiin tuottajien kanssa, ensin päänäyttelijän roolittamisesta, ja myöhemmin abstrakteista kuvistaan sekä ”liian taiteellisesta” käsikirjoituksestaan.

Jotkut Borowczyk-fanit pitävät elokuvaa toisarvoisena työnä, ja väittävät ettei tämä itse lopulta ohjannut elokuvaan muuta kuin ”Love Express”- eli ”elokuva elokuvassa” -jakson. Väite perustuu osittain siihen, että Borowczyk käytti laajalti hyödykseen apulaisohjaajia tiettyjen miljöiden suhteen, varsinkin Cannes- ja Lähi-itä -jaksoissa. Elokuva kantaa silti useita ohjaajan tavaramerkkejä: valaistus, käsintehdyt muistiinpanot ja piirustukset, sensuurin ja tekopyhyyden teemat. Lippuluukuilla Emmanuelle 5 oli menestys, mutta kriittisen täystyrmäyksen jälkeen Borowczyk on ottanut lausunnoissaan etäisyyttä elokuvaan.

Ranskalainen pop-tähti Pierre Bachelet oli tehnyt valtavan suositun tunnuslaulun ensimmäiseen Emmanuelle-elokuvaan, ja hän palasi sarjan säveltäjäksi tässä. Ääniraita edustaa edeltäjäänsä rehevämpää europoppia, ja mukana on tällä kertaa 80-lukulaisia syntikoita, kitarointia sekä Sandy Stevensonin ja Bacheletin itsensä esittämiä lauluja. Myös eksotisoivat, Lähi-itä -tyyppiset melodiat kuuluvat asiaan haaremijaksoissa. Soundtrackia ei ole koskaan julkaistu LP- eikä CD-levynä, mikä on epätyypillistä Bacheletin elokuvatöille.

– https://en-academic.com/dic.nsf/enwiki/6564766 (viitattu 21.8.2024)

Elämä on oudon yksinkertaista. Vain yksi vaatimus: älykkyys. Vain yksi kohtalo: rakkaus. Vain yksi merkki hyvästä: kauneus.

– Emmanuelle Arsan: Emmanuelle (Emmanuelle 5:n alkulauseeksi poimittu sitaatti)

Kaikki mikä on kaunista ei välttämättä ole pornografiaa. Se käsite kuuluu lainsäätäjille, ei taiteeseen. Porno on katsojan silmässä. Uskon, että moraalisesti normaali ihminen voi katsoa mitä tahansa ilman, että siitä on hänelle vahinkoa. Entä erotiikka? Se on yksinkertaisesti rakkautta ilman halua lisääntymiseen. Taiteella on lupa kurottaa kohti ajatustemme salatuimpia valtakuntia… se on sen etuoikeus.

– Walerian Borowczyk