IRIS (2001)

Vuosisadan tärkeimpiin novelisteihin kuuluva Iris Murdoch (1919–1999) oli paitsi kirjailija myös moraalifilosofi, jonka tutkimusten eettiset pohdinnat punoutuivat hänen romaanituotantoonsa. Ajattelijan sairastuminen Alzheimerin tautiin oli tragedia, josta kertovaa elokuvaa kannattelevat Kate Winsletin ja Judi Denchin vahvat roolisuoritukset.

Ke 22.3. näytöksen alustaa Floora Ruokonen (valtiotieteiden tohtori, käytännöllinen filosofia). Näytöksen jälkeen keskustelu jatkuu alustajan kanssa Oodin ensimmäisen kerroksen kahviossa.

***

Irlantilais-englantilainen Iris Murdoch (1919–99) oli tuottelias kirjailija ja moraalifilosofi, jonka kirjallinen ura kattoi yli neljä vuosikymmentä ja kymmeniä julkaisuja. Murdoch tunnetaan erityisesti romaanituotannostaan, mutta hän kirjoitti myös runoutta ja näytelmiä sekä filosofian teoksia. Hänen kaunokirjallinen tuotantonsa on sekin vahvasti filosofisesti virittynyttä painottuen henkilöiden sisäisen maailman kuvaukseen ja moraalisten dilemmojen pohdintaan. Erityisesti Platonilta ja Simone Weililtä vaikutteita saaneen Murdochin oma filosofinen ajattelu ja teoria on viime vuosikymmeninä saanut osakseen uutta arvostusta, ja häntä pidetään nykyisin yhtenä sodanjälkeisen angloamerikkalaisen filosofian merkkihenkilöistä. Romaanikirjailijana Murdoch palkittiin muun muassa arvostetulla Booker-palkinnolla.

Iris (2001) ei ole perinteinen elämäkertaelokuva Iris Murdochista. Murdochin puolison, kirjallisuuskriitikko ja -tutkija John Bayleyn muistelmiin perustuva draama rakentuu pariskunnan suhteen ympärille kahdessa eri aikatasossa: takaumat alkuaikoihin 1950-luvun alun Oxfordissa kehystävät 1990-luvulle sijoittuvaa päänarratiivia, jossa etenevä Alzheimerin tauti vie vähitellen Irisin poikkeuksellisen ajattelukyvyn ja lopulta päättää hänen elämänsä. Iris on rakkaustarina, jonka tragedia ei ole rakkauden päättyminen vaan toisenlainen menetys. Se on kuvaus avioliitosta ja persoonan ytimen muuttavan sairauden kohtaamisesta läheisen näkökulmasta.

Elokuvassa kolmekymppinen Iris Murdoch on valloittava libertiini, vapaa niin ajatuksiltaan kuin toiminnaltaan ja menestyvä filosofian luennoitsija, joka on aloittelemassa uraansa kirjailijana. Ujo ja kömpelö John Bayley hurmaantuu viehättävän naisen säkenöivästä älystä ja saa lopulta tunteilleen vastakaikua. Neljä vuosikymmentä myöhemmin suhteen dynamiikka muuttuu, kun Bayleystä tulee Murdochin omaishoitaja. Kontrasti alku- ja loppuvuosien välillä on suuri, ja sitä korostaa se, ettei pariskunnan elämää väliin jäävinä vuosikymmeninä kuvata lainkaan. Elokuvassa puhutaan paljon sanoista ja kielestä, niiden voimasta ja merkityksestä – niistä Iris Murdochille niin olennaisista asioista, joille hän rakensi elämäntyönsä ja jotka häneltä lopulta katosivat.

Iris Murdochia esittävät Judi Dench ikääntyneenä ja Kate Winslet nuorena, John Bayleytä puolestaan vastaavasti Jim Broadbent ja Hugh Bonneville. Kaikki neljä näyttelijää ovat saaneet kiitosta rooleistaan; kolme ensiksi mainittua olivat Oscar-ehdokkaina ja Broadbent myös palkittiin. Helena Ylänen (HS 22.3.2002) ylisti Suomen ensi-illan aikaan erityisesti päätähtiä: ”Dench ja Winslet ovat Irisin eri ikäkausien ilmentäjinä kerrassaan loistavia. Denchin mietteliäs hauraus saa kaikupohjaa Winsletin terveestä aistillisuudesta. He ovat niin hyviä, että heitä alkaa pitää yhdennäköisinä.”

Ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Richard Eyre on ennen elokuvien pariin siirtymistään luonut uraa teatterissa muun muassa Ison-Britannian kansallisteatteri Royal National Theatren johtajana. Hän alkoi valmistella elokuvaa Iris Murdochista pian tämän kuoleman jälkeen. Omakohtaisuutta Eyrelle aiheeseen toi se, että myös hänen äitinsä oli sairastanut Alzheimerin tautia. Lähestymistapa Eyrellä on kuitenkin hyvin hienotunteinen, klassisen näytelmällinen. Sairauden raadollisuus ja ajattelukyvyn katoaminen tuodaan esiin kaunistelematta mutta kunnioittava etäisyys säilyttäen. Takaumien käyttö on korostetusti myöhemmän ajanjakson tapahtumien motivoimaa. Iris Murdochin ajatteluun paneudutaan sen verran, että katsoja tuntee ja ymmärtää menetyksen painon, mutta henkilönä Iris jää hyvistä tulkitsijoistaan huolimatta enemmän kohteeksi: kokemus on John Bayleyn.

– Suvi Heino 22.3.2023