TUULEN LAAKSON NAUSICAÄ (1984)

Kun Miyazakia pyydettiin luomaan oma mangasarjakuvansa, tuloksena oli yli 1000-sivuinen eepos. Elokuvaversio kertoi prinsessa Nausicaästasta maailmanlopun jälkeisessä happosademetsässä. Visuaalisesti häikäisevä tarina ammentaa Ilmestyskirjan ennustuksista sekä Japanin mytologiasta. Menestys rohkaisi Miyazakia perustamaan Studio Ghiblin yhdessä Isao Takahatan kanssa.

***

Tuulen laakson Nausicaä on monen Hayao Miyazakin ihailijan mielestä hänen merkittävin teoksensa. Se kertoo tarinan kauniista nuoresta prinsessasta, joka varttuu puolifeodaalisessa maailmassa kaukaisessa tulevaisuudessa sodan tuhottua suurimman osan ihmiskunnan teknologiasta ja saastutettua elinympäristön ilmeisesti korjaamattomasti. Nausicaän rakkaus kaikkea elollista kohtaan ja hänen intohimoinen ja määrätietoinen pyrkimyksensä ymmärtää luonnon prosesseja johtaa hänet hirvittävään vaaraan. Nausicaä oppii tuntemaan kotiseutunsa ulkopuolella vallitsevat pimeät voimat mutta myös omat raivon, tuskan ja menetyksen tunteensa, jotka vetävät niille vertoja. Pystyykö Nausicaä johtamaan kansansa eteenpäin pelkästä olemassaolon taistelusta, kohti sovintoa luonnon ja toistensa kanssa?

”Milloinkaan ei ole ollut taideteosta, joka ei jollakin tavoin heijastaisi omaa aikaansa (…) Nausicaä juontaa juurensa uusiin luontoa koskeviin maailmankatsomuksiin, jotka nousivat esiin 1970-luvulla”. Näin Miyazaki kiteytti tuotantonsa keskeistä elokuvaa Animerica-lehdelle vuonna 1993. Samassa haastattelussa hän totesi, että jättiläismäinen manga, johon elokuva perustuu, oli hänelle pelkkä liukuhihnatyö. Elokuva ei kuitenkaan olisi koskaan syntynyt ilman mangaa.

Keskustellessaan amerikkalaisen Ernest Callenbachin (1929-2012), Ecotopia-menestysromaanin kirjoittajan, ympäristöaktivistin, yksinkertaisen elämän puolestapuhujan ja Film Quarterly -lehden arvostetun toimittajan, kanssa Miyazaki totesi, että suuri yksittäinen tapahtuma Nausicaän valmistumisen taustalla oli Minamatan lahden elohopeamyrkytys. Saaste teki kaloista syömäkelvottomia, kalastus lopetettiin, ja muutamassa vuodessa lahden kalapitoisuus kasvoi hurjasti. Miyazaki kertoi tunteneensa ”kylmiä väreitä selkäpiissään”. Nausicaän juuret yltävät kuitenkin vieläkin kauemmaksi Miyazakin lapsuuteen ja nuoruuteen, japanilaiseen satuun ”Prinsessa, joka rakasti hyönteisiä” ja Bernard Evslinin teokseen Dictionary of Grecian Myths. Siitä löytyi Homeroksen ikuistama faiaakkien prinsessa Nausikaa, jolle Odysseus oli henkensä velkaa.

Nausicaästa tuli niin tärkeä Studio Ghiblin synnylle, että sitä luullaan usein Ghibli-elokuvaksi, ja se on tullutkin sittemmin Ghiblin levitykseen. Elokuvan valmistus ja vastaanotto olivat monimutkainen tapahtumasarja. Nausicaän saama menestys oli suuri yllätys ottaen huomioon, että elokuva valmistui pienellä budjetilla ja tiukalla aikataululla. Vastahakoinen Isao Takahata tuli tuottajaksi, ja paljon jouduttiin karsimaan, mutta toisaalta elokuvassa korostuvat keskeiset kohdat, ja mukana on todella spektaakkelimaisia jaksoja. Kun elokuva sai ensi-iltansa menestys oli myrskyisä, ja lopputulos on edelleen yksi Miyazakin ihailluimmista. On helppo ymmärtää miksi, sillä Nausicaä on ikään kuin johdanto tulevaan Ghibli-tuotantoon. Se pursuaa teemoja ja keksintöjä, joita myöhemmissä elokuvissa kehitellään. Hallitseva teema on huoli elinympäristöstä ja ihmiskunnan suhde Maahan.

Nausicaässa Miyazaki sai ensi kertaa kumppanikseen säveltäjä Joe Hisaishin, joka suuntautui uransa alussa kokeelliseen elektroniseen musiikkiin ja sai tehtäväkseen suunnitella primitiivistä musiikkia, jollaista kuunnellaan tuhoutuneella maapallolla tuhannen vuoden kuluttua.

Nausicaän kansainvälisen levityksen vaiheet olivat kiemuroita täynnä, mutta mahtavan myönteinen vastaanotto antoi Miyazakille ja Takahatalle itseluottamusta perustaa oma yhtiö, Studio Ghibli.

– Helen McCarthyn (Hayao Miyazaki: Master of Japanese Animation. Berkeley: Stone Bridge Press, 1999, 2002) ja Colin Odellin ja Michelle Le Blancin (Studio Ghibli: The Films of Hayao Miyazaki and Isao Takahata. Harpenden: Kamera Books, 2009, 2010) mukaan AA 3.5.2012