KIKIN LÄHETTIPALVELU (1989)

Kolmetoista vuotta täyttävä noitaharjoittelija saa lähteä maailmalle puhuvan kissansa kanssa. Kiki haluaa perustaa oman kuljetusliikkeen, mutta liiallisen itsetarkkailun vuoksi hän menettää lentotaitonsa. Miyazaki kävi ennen elokuvan tekemistä tutustumassa muun muassa Tukholmaan, mikä näkyy myös Kikin uusissa kotimaisemissa.

***

Kiki on 13-vuotias tyttö, joka haluaa olla noita kuten äitinsä aikoinaan. Noituus on periytyvää, mutta kehittyäkseen pikkunoitien on muutettava vuodeksi pois kotoaan itsenäistyäkseen ja saavuttaakseen noidan taidot. Rakas Jiji-kissa mukanaan Kiki lentää äitinsä vanhalla luudalla kauas kotoaan etsien sopivaa paikkaa jonne asettua. Viimein hän päätyy rannikolla sijaitsevaan Korikon kaupunkiin, jossa ystävällinen leipomonpitäjä ottaa hänet luokseen asumaan.

Elokuvan miljöö näyttää suomalaisille tutulta, eikä syyttä. Koriko on sekoitus useista eurooppalaisista kaupungeista saaduista vaikutteista. Amsterdam, Pariisi, Napoli ja Lissabon on useimmiten mainittu Kikin lähettipalvelun yhteydessä, mutta erityisesti elokuvasta heijastuu Tukholma ja sen Gamla Stan. Miyazaki kävi Ruotsissa 1970-luvulla sittemmin hautautuneen Peppi Pitkätossu -elokuvaprojektin puitteissa. Miyazaki ja hänen ryhmänsä vierailivat Visbyssä ja Tukholmassa tallentaen filmille runsaasti paikallisia näkymiä, joita sittemmin käytettiin muun muassa Kikin lähettipalvelun kuvakäsikirjoituksen suunnitteluun. Elokuvassa eurooppalaisten kaupunkien kollaasi on Miyazakin unelma 1950-luvusta, jonka taakkana ei ole toista maailmansotaa. Myös elokuvan esineissä, elämäntavoissa ja esittämissä teknologioissa on viitteitä niin 1930- kuin 1940 ja 50-luvuillekin.  Miyazaki luokin Kikin lähettipalvelussa maailman, jossa kaupunki ja maaseutu (Kikin kotiseutu, Korikon ympäristö) ovat sopusoinnussa keskenään ja kaupunki on idyllinen lähikauppojen ja viihtyisien korttelien ympäristö.

Kikin lähettipalvelu on tietysti nuoren tytön aikuistumistarina, jossa viitataan prosessin vaikeuteen ja myös peruuttamattomuudessaan muutoksen pohjimmiltaan traagiseen luonteeseen. Poikkeuksena Kadonon episodimaisen teoksen ltarinoihin Miyazakin lisäsi mm. jaksot, joissa Kiki menettää hetkeksi noitavoimansa ja Kikin ja kissa Jijin välinen kommunikointi tulee mahdottomaksi. Kadono vastusti kiivaasti muutoksia, mutta hyväksyi ne lopulta. Miyazaki on korostanut elokuvan itsenäistymisen teeman olevan hyvin ajankohtainen modernissa yhteiskunnassa. Nuorten irtautuminen kodista ja taloudellinen menestys ei vielä tarkoita henkisen itsenäistymisen saavuttamista. Kiki on hyvä ja joukosta erottuva yhdessä asiassa, lentämisessä, mutta epävarmuus omista kyvyistä ja niiden hyödyllisyydestä painaa häntä. Elokuvan aikana Kiki oppii, että hän on enemmän kuin lentävä noita, persoonallisuus, joka pelkkänä noitana jäisi vaille aikuisuuden monia puolia.

Kikin lähettipalvelu oli ensimmäinen Studio Ghiblin elokuva, jonka Disney levitti USA:ssa, tosin vain videolla. Elokuvan kulttuurista vierautta ja traagisuutta pehmennettiin pienillä muutoksilla, jotka Miyazaki hyväksyi. Amerikkalaisversion lopussa annetaan muun muassa ymmärtää että Kikin ja Jijin välinen kommunikaatiokatkos ei ole pysyvä.

–  Pasi Nyyssönen 7.8.2008. Taustalähteenä McCarthy, Hayao Miyazaki : master of Japanese animation.