1941 – ANTEEKSI, MISSÄ ON HOLLYWOOD? (1979)

1941
Ohjaaja
Steven Spielberg
Henkilöt
Dan Aykroyd, Ned Beatty, John Belushi, Christopher Lee
Maa
USA
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Kesto
118 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Ikäraja

Spielbergin tyylitajuisia kassamagneetteja seurasi tähtitieteellisten mittasuhteiden floppi ja epookkikohellus, jossa paniikkitilassa elävä Los Angeles ajautuu kaaokseen maailmansodan alkupäivinä. Talla pohjassa -mentaliteetin sekoboltsimammutti ja kulttifarssi juhlistaa Kino Reginan kesäohjelmistossa Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää.

***

Steven Spielbergin ura on ollut menestyksekäs. Ennen elokuvaa 1941 takana olivat jättimäiset box office -elokuvat Tappajahai ja Kolmannen asteen yhteys, jotka olivat vakuuttaneet myös käsityksen ohjaaja Spielbergin kyvyistä spektaakkelin ja toiminnan kuvaajana.

1941 ei pyrkinyt vähempään kuin edelliset menestykset. Budjetti oli tuohon maailman aikaan suuri, 40 miljoonaa dollaria. Tuottaja John Milius, erikoislaatuinen elokuvatoimija hänkin, kehitteli aihettaan työtoverinaan Bob Gale. Käsikirjoituksen Gale laati kumppaninaan Robert Zemeckis, joka sittemmin valloitti maailman ohjaajana Paluu tulevaisuuteen -elokuvilla.

Vaikka 1941 viittaa jo nimellään vuoteen, jolloin Yhdysvallat Pearl Harbourin katastrofin jälkeen liittyy sotaan, tyylilajiksi valikoitui komedia, vieläpä retromuodossa niin, että Preston Sturgesin satiirit 1940-luvulta ja sitäkin vanhemmat mykkäfarssit on nähty vahvasti elokuvaan vaikuttaneina teoksina. Elokuvan taustalla olevista kirjallisista vaikutteista voi yhtenä ajatella helposti olleen Joseph Hellerin klassikkojärkäle ”Catch-22”, jonka sota todistaa sodan järjettömyydestä paremmin kuin yksikään maailman romaaneista ehkä sotamies Svejkin seikkailuita lukuun ottamatta. Vaikutehistoriaa voi itse kukin tehdä bongaamalla intertekstuaalisia kohtaamisia esimerkiksi John Fordin tai Stanley Kubrickin tuotannosta.

Vaikka 1941 on saanut kriitikoilta varsin hyvän vastaanoton, kaupallisesti se ei ollut Spielbergin suurmenestyksien kaltainen: ehkä satiiri tai musta huumori sittenkin on vaikea tyylilaji, kuten joistakin Coenin veljesten elokuvien vastaanotoista on saanut myöhemmin huomata.

Elokuvan tarinassa pian Pearl Harbourin iskun jälkeen Amerikan rannikolle ilmestyy japanilainen sukellusvene. Havainto tuo mukanaan paniikin ja kaaoksen: ovatko japanilaiset nousemassa maihin Amerikassa. Irvailun kohteeksi joutuvat sekä amerikkalaisten ennakkoluulot että sotahysteria. Mutta kun tapahtumien keskipisteessä on Hollywood, tyylilajiksi kasvaa lopulta mustan huumorin säestämä itseironia: pilaa tehdään amerikkalaisesta elokuvamaailmasta ja viihdeteollisuudesta, jonka taipumus mammuttitauteihin on tunnettu.

– Jari Sedergren 22.4.2016