ROBIN HOODIN SEIKKAILUT (1938)

Unkarialaistaustaisen Michael Curtizin seikkailuelokuva kertoo Sherwoodin metsissä majailevasta Robin Hoodista, joka varastaa rikkailta ja antaa köyhille. Technicolor-seikkailun pääosassa nähtävä Eroll Flynn oli Hollywoodin ensimmäisiä suuria toimintatähtiä, joka toteutti huimia stuntteja. Elokuva on yksi Hollywoodin kultakauden täyteläisimmistä seikkailuelokuvista.

***

Warner Brosin ja Errol Flynnin Robin Hoodin seikkailuja vuodelta 1938 on pidettävä lopullisena Robin Hood -elokuvana. Se oli täydellinen osa Errol Flynnille, jonka tueksi Warner kokosi hienoimmat saatavissa olevat lahjakkuudet ylittääkseen Douglas Fairbanksin Robin Hoodin vuodelta 1922. Elokuva maksoi miltei kaksi miljoonaa dollaria, se kuvattiin Technicolor-väreissä ja toimintajaksojen valvojiksi kutsuttiin parhaat asiantuntijat sekä jousiammunnan että miekkailun osalta. Elokuvalla oli kaksi ohjaajaa: kahdeksan viikon kuvausten jälleen William Keighley korvattiin Michael Curtizilla. Ilmeisesti Keighleyn otteesta puuttui tarvittavaa dynaamisuutta ja hän jäi jälkeen aikataulusta. Heidän panoksensa ovat yleisesti ottaen erotettavissa siten, että Keighley ohjasi useimmat ulkokuvat, joita Curtiz sittemmin täydensi samalla, kun hän ohjasi useimmat sisäkuvat.

Kaiken lahjakkuuden ja huolen tuloksena syntyi elokuva, joka hurmaa aistit, hivelee makuhermoja ja elähdyttää verenkiertoa. Väri, toiminta ja spektaakkeli on kaikki orkestroitu läpikotaisin tyydyttäväksi kokonaisuudeksi, josta tuskin erottuu väärää nuottia. Käsikirjoittajat käyttivät Saksien ja Normannien vastakohta-asetelmaa luodakseen kerronnalle vahvan dramaattisen akselin. Aineisto sinänsä on peräisin monista lähteistä. Robin Hoodin legendaan on lisätty piirteitä Walter Scottin ”Ivanhoesta” ja De Koven-Smithin oopperasta ja jopa Twainin ”Prinssistä ja kerjäläispojasta”. Elokuva esittelee Robin Hoodin jalona saksilaisena aatelismiehenä, jonka normannityrannien painostuksen alla on pakko etsiä suojaa Sherwoodin metsästä. Englannin kuningas Rikhard Leijonamieli on palatessaan ristiretkeltä joutunut vangiksi Itävallassa ja hänen kavala veljensä Prinssi John juonii kruunua itselleen. Vain Robin Hood on hänen päämääränsä tiellä.

Legendan suoraviivaiseen kehykseen elokuva kutoo loisteliaan kuvakankaan elävää väriä ja suuren luokan toimintaa. Curtizin mannermaisen taustan ekspressionistinen vaikutus erottuu varjojen leikissä linnan seinillä, montaasissa Normannien raakuuksista ja visuaalisen symboliikan värikkäässä käytössä. Lavastuksen ja pukujen rikkaan aistikylläistä tuntumaa silkkeihin ja sametteihin säestää näyttelijäryhmitysten geometrinen järjestys, mieltymys kohtauksiin, jotka visuaalisesti korostavat tarinaan sisältyvää uskoa hierarkiaan ja järjestykseen. Vuoden 1938 versio on Fairbanksin Robin Hoodia lähempänä alkuperäisten balladien eetosta, jossa kuninkuus, todellinen auktoriteetin symboli, ei ole kyseenalaistettavissa.

– Jeffrey Richardsin (Swordsmen of the Screen from Douglas Fairbanks to Michael York, 1977) ja muiden lähteiden mukaan