HENKIEN KÄTKEMÄ (2001)

Miyazakin suurimpiin mestariteoksiin kuuluva elokuva kertoo 10-vuotiaasta Chihirosta, jonka vanhemmat eksyvät hylättyyn huvipuistoon ja kokevat muodonmuutoksen. Pelästynyt Chihiro päätyy töihin eriskummalliseen kylpylään, jossa muodonmuutokset ovat mahdollisia ja asiakkaina on miljoonia jumalia.

***

Hayao Miyazakin (1941- ) Henkien kätkemä oli Japanin kaikkien aikojen box office -menestys, ja elokuva keräsi mainetta myös ulkomailla. Se sai parhaan animaation Oscar-palkinnon 2003 ja Berliinin elokuvafestivaalien pääpalkinnon, Kultaisen karhun.  Kuten Derek Elley kirjoittaa: ”Sanoilla on lähes mahdotonta tehdä oikeutta niin elokuvan visuaaliselle rikkaudelle, joka on sekoittaa traditionaalista japanilaista vaatetusta ja arkkitehtuuria viktoriaaniseen ja moderniin esineistöön, kuin sen ihmisiä, yliluonnollisia olentoja ja groteskeja hahmoja tulvivalle tarinamaailmalle”.

Henkien kätkemä on nuoren Chihiro-tytön seikkailu- ja kasvutarina, jossa hän joutuu pelastamaan vanhempansa yliluonnolliselta taialta. Chihiron perhe on muuttamassa uuteen kaupunkiin. Matkalla he joutuvat yliluonnolliseen maailmaan, jossa Chihiron vanhemmat muuttuvat yhtäkkiä porsaiksi. Haku-poika tarjoaa pelästyneelle tytölle apuaan. Vähitellen Chihiro käsittää että hänen on mentävä töihin omituisen maailman salaperäiseen kylpylään purkaakseen hänen vanhempiinsa kohdistuneen kirouksen ja palatakseen normaalimaailmaan. Monien haasteiden ja vaarallisten tilanteiden myötä Chihiro saa ystäviä, löytää keinon pelastaakseen vanhempansa ja ennen kaikkea löytää itsensä.

Monet kriitikot ovat verranneet Henkien kätkemää Ihmemaa Ozin, Liisa Ihmemaan ja jopa Harry Potterin kaltaisiin länsimaalaisiin tarinoihin. Vaikka Miyazakin on itsekin tuonut esille länsimaisten tarinoiden, taiteen ja arkkitehtuurin vaikutuksen, Henkien kätkemä on japanilaisen folkloren, tradition ja symbolismin täyttämä. Esimerkiksi Yababa (vrt. yamauba eli vuoren noita) ja Kamaji (tsuchigumo eli hämähäkki) ovat muistumia hahmoista, joita japanilaisesta kansantarustossa on runsaasti. Elokuvan alkuperäisen nimen ”kamikakushi” tarkoittaa kamin eli jumaluuksien kätkemää. Kun joku ennen muinoin katosi, hänen sanottiin kohdanneen kamikakushin. Äkilliset katoamiset liitettiin henkien maailmaan, ja monet uskoivat henkien vievän ihmisiä mukanaan omaan maailmaansa. Kuten usein on sanottu, korkea teknologia ja traditionaaliset tavat elävät Japanissa rinta rinnan. Ne ovat toisistaan erottamattomia. Henkien kätkemä on hyvä esimerkki siitä, miten kansanuskomukset ja tavat ovat edelleen voimissaan modernin ja teknologisen aikakauden ihmisissä. Miyazaki itse on todennut kuinka modernin teknologian ja kojeiden ympäröimät lapset kadottavat vähitellen juuriaan ja elokuvan avulla tätä kuilua voidaan kaventaa. ”Ei ole hyvä työntää kaikkea traditionaalista pieneen kansankulttuurin lokeroon. Meidän täytyy kertoa lapsille traditioidemme rikkaudesta”.

– Noriko T. Rider, ”Spirited Away: Film of the Fantastic and Evolving Japanese Folk Symbols” (Film Criticism, Spring 2005) mukaan Pasi Nyyssönen 13.3.2007