PEKKA TÖPÖHÄNTÄ AMERIKASSA (1985)

Pekka Töpöhäntä Amerikassa -elokuvassa Pekka seikkailee suuressa, merkillisessä Amerikassa, jossa hänelle kasvaa pitkä, kullankeltainen häntä.

***

Gösta Knutsson syntyi Tukholmassa, opiskeli Uppsalassa ja työskenteli valmistuttuaan radiossa: juuri radion kautta hän toi ensimmäisen kerran julkisuuteen Pekka Töpöhäntä -hahmonsa lukiessaan vuonna 1937 kirjoittamansa sadun ”Hännättömän kissan seikkailut”. Radio-ohjelmasta tuli menestys ja kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi ensimmäinen kirja ”Pekka Töpöhännän seikkailut” Lucy Lundbergin kuvittamana. Kaikkiaan Pekka Töpöhäntä -kirjoja julkaistiin 11 kappaletta, viimeinen niistä vuonna 1957. Ajan mittaan Pekka Töpöhännästä on tullut ruotsalaisille (ja suomalaisille) lapsille lähes yhtä tutunomainen hahmo kuin Aku Ankasta. Pekka Töpöhäntä on kissa, joka hännättömänä joutuu jatkuvasti taistelemaan minuutensa puolesta tullakseen hyväksytyksi erilaisena. Knutssonin faabeli ei ole vailla yhteyksiä 1930-luvun juutalaisvainoihin ja yleiseen suvaitsemattomuuteen.: Pekan hahmo on edelleen ajankohtainen allegoria kaikesta siitä poikkeavasta, joka herättää sovinnaisen yhteisön pilkan, aggression, pelon tai kateuden.

Jan Gissberg ja Stig Lasseby tekivät aiheesta ensimmäisen kokoillan animaation Pekka Töpöhäntä (Pelle Svanslös) vuonna 1981. Neljä vuotta myöhemmin valmistunut jatko-osa Pekka Töpöhäntä Amerikassa (Pelle Svanslös i Amerikatt) käsittelee Knutssonin aiheita huomattavasti vapaammin ja mielikuvituksellisemmin. Uudessa elokuvassa Pekka Töpöhäntä valmistuu filosofian katiksi ja joutuu jälleen kerran kateellisen Monnin juonien uhriksi. Mutta taas käy ilmi, ettei menestyminen ole kiinni pitkästä hännästä, vaan rohkeasta sydämestä ja hyvästä päästä.

Pekka Töpöhäntä Amerikassa on varsin selkeästi kolmijakoinen elokuva: kerronta jakautuu kolmeen episodiin, jotka eivät ole kovinkaan kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Ensimmäinen ja viimeinen jakso, jotka tapahtuvat Pekan kotimaisemissa, ovat ehjimmin Knutssonin kirjojen hengen mukaisia. Keskimmäisenä nähtävä Pekan painajaisuni Amerikasta haukkaa suurimman osan elokuvasta ja on vahvasti fantasiapainotteinen surrealistisine ja absurdeine mielikuvineen. Unijakso sisältää kosolti irrallisia piloja, mutta lapsikatsojalle se saattaa muuten olla tunnelmaltaan ahdistava: fantasian mieltäminen unikuviksi saattaa tuottaa vaikeuksia, alun lyhyt johdatus voi jättää auki kysymyksiä, jotka selviävät vasta painajaisen jälkeisessä toteamuksessa. aikuinen toki löytää fantasiasta paitsi parodisia aineksia myös herkullista satiiria. Sen sijaan Uppsalan kotoisissa maisemissa huumori on leppoisaa ja jouheaa. Jako hyviin ja pahoihin on selvä, mutta myös ilkeä Monni nähdään loppujen lopuksi kohtalaisen myötätuntoisessa valossa ja hänen apurikaksikkonsa Pilli ja Pulla ovat kaunopuheisuudessaan jälleen koko elokuvan piristys. Kokonaisuus on luistavan vauhdikas, ja piirrostyössä on runsaasti hersyviä, jopa monimielisiä ideoita.

– Eri lähteiden, lähinnä Sauli Pesosen (Kaleva, 30.11.1986) mukaan