GANGS OF NEW YORK (2002)
1800-luvun loppuun sijoittuva elokuva näyttää New Yorkin väkivaltaisen syntyhistorian vähemmistöjengien taistellessa katujen herruudesta. Amsterdam Vallon palaa kaupunkiin janoten oikeutta ja kostoa isänsä kuolemasta. Daniel Day-Lewis tekee yhden muistettavimmista rooleistaan ”teurastajana” tunnettuna psykopaattina.
***
Legendaarisen ohjaajan Martin Scorsesen (s. 1942) hämmästyttävä luomus Gangs of New York (2002) ammentaa väkivaltaisen, veren tahriman tarinansa Amerikan historiasta ja paljaasta menneisyydestämme. Scorsese suunnitteli ja vaali tätä raakaa teosta peräti 25 vuoden luomisprosessin ajan. Tapahtumat sijoittuvat 1840-luvun ja sisällissodan välisen ajan New Yorkiin, ”helvetin takomoon”, jossa ryhmät vapauttavat tilaa ympäriltään tappamalla kilpailijansa. Palokunnat ja poliisivoimat käyvät taisteluun kaduilla, yleisö heittää mädäntyneitä hedelmiä Abraham Lincolnia kohti, väkijoukot jahtaavat mustia ja irlantilaisia ja laivasto ampuu kohti kaupunkia. Tuloksena on kiehtova elokuvantekijän elinikäisten pakkomielteiden huipentuma sekä draama, jossa yhdistyvät vakivalta, Jumala, uskollisuus ja Amerikan synkkä sydän.
Irlantilais-amerikkalainen jengin johtaja Vallon (Liam Neeson) saa surmansa vihollisensa William Cuttingin eli Bill the Butcherin (Daniel Day-Lewis) käsissä Five Pointsin jengitaistelussa 1846. Viisitoista vuotta myöhemmin hänen poikansa Amsterdam Vallon (Leonardo DiCaprio) palaa Manhattanille Five Pointsin alueelle kostaakseen isänsä kuoleman. Bill hallitsee edelleen naapurustoaan pelolla. Day-Lewisin roolisuoritus on ilmiömäinen arkkivihollisena. Hamletilla on ollut vahva vaikutus käsikirjoituksessa ja vuoropuhelussa on teatraalinen laatu, joka usein muistuttaa raamatullista kieltä. Yksinkertainen tarina kostosta laajenee muotokuvaksi luokkaan, rotuun ja uskontoon liittyvistä sodista.
Scorsesen saavutus on ollut visualisoida tämä historia ja luoda sen henkilöhahmot dickensmäisen groteskeiksi. Bill the Butcher on yksi upeimmista hahmoista modernin elokuvan historiassa. Hänen oudon taidokas ilmaisunsa, tukahdutettu aksenttinsa sekä omituinen tapa yhdistää häikäilemättömyyttä filosofiaan hakee vertaistaan. Gangs of New Yorkin maailma on täynnä monia muita värikkäitä persoonallisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa Amsterdamin rakas, taskuvaras nimeltä Jenny Everdeane (Cameron Diaz), kauppias Happy Jack (John C. Reilly) sekä historialliset henkilöt William ”Boss” Tweed (Jim Broadbent) ja P.T. Barnum (Roger Ashton-Griffiths), jolla on mielenkiintoinen kuriositeetteja täynnä oleva museo. Scorsesen keskittynyt sankari Amsterdam (DiCaprio) näyttelee pitkälti samaa roolia kuin Dickensin sankarit David Copperfield tai Oliver Twist. Hän on silmät, joiden kautta näemme kontrastina olevat värikkäämmät, villimmät, eksentrisemmät tai jopa ilkeämmät muut valkokankaan täyttävät henkilöt.
Ei tarvitse miettiä kahdesti, miksi Scorsesea houkutteli tämä Jay Cocksin alkuperäismateriaali. Kaikki hänen suuret elokuvansa ovat olleet tarinoita New Yorkin alakulttuureista, niiden alkuperästä ja kuinka ne muokkaavat yksilöä, kuinka ne noudattavat lakejaan ja mitä osia ne näyttelevät koko kaupungin kehityksessä. Scorsese on louhinut New Yorkin yksilön ja sosiaalisen rakenteen välistä dynamiikkaa Sudenpesästä (1973) Viattomuuden aikaan (1993). Taksikuski (1976) on puolestaan vastaesimerkki ollen äärimmäisen ulkopuolisen etnografia. Kokonaisuutena Gangs of New York on majesteettisen upea, huomattava saavutus ja mukaansatempaavan näyttävä spektaakkeli, joka yhdistää historian kerronnan, Amerikan demokratian synnyn ja rikollisuuden. Scorsese on saanut aikaan tiettyä 1800-luvun ajanjaksoa elävästi kuvaavan teoksen, joka huokuu kunnianhimoa, suuruutta, kauheaa kauneutta sekä luo hätkähdyttäviä näkymiä raivoisista mellakoista.
– Roger Ebertin (rogerebert.com), Nev Piercen (BBC Home) ja Amy Taubinin (Film Comment) mukaan Joona Hautaniemi 11.8.2023