PAUKKURAUTA-KATI (1965)

Elokuvan Cat on luonnollisesti Jane Fonda, jonka isän paikalliset kovanaamat murhaavat saadakseen haltuunsa tämän ranchin. Cat Ballou on komediallinen western, josta viskin voimalla ammuskeleva cowboy Lee Marvin sai Oscarin. Kiitospuheessaan Marvin totesi, että puolet kunniasta kuuluu elokuvan hevoselle.

***

Elliot Silvestein (s. 1927) teki uransa aikana eniten ohjaustöitä tv-tuotannoissa, sarjojen ja tv-elokuvien puolella. Pitkiä teatterielokuvia syntyi puolestaan kuusi: Paukkurauta-Kati (1965), Irralliset (1967), Mies hevosena (1970), Nightmare Honeymoon (1974), Kalmankaara (1977) ja Flashfire (1994). Ehdottomasti tunnetuin kaikista on Jane Fonda -yhteistyö Paukkurauta-Kati (1965), joka parodioi hauskasti Villiä länttä ja westernejä. Lännenelokuvista on usein tehty pilaa, ja se onkin vanha ja nautittava laji Hollywoodin elokuvantekijöiden parissa. Se on myöskin verraten helppoa, kun ottaa huomioon genren itsestään selvät vakiintuneet kaavat ja kornit kliseet. Paukkurauta-Kati onkin huoleton ja nokkela elokuva, joka heittää mukaan kolme tai neljä selkeää lännenelokuvien stereotypiaa farssin ja ilottelun keinoin sekä myös suorastaan irvikuvallisen parodian tavoin, nimittäin lännenelokuvan kerronnan laulelmamuodossa, joka tehtiin populaariksi Sheriffissä. Näiden musikanttien lauluja ovat tulkitsemassa Stubby Kaye ja Nat ”King” Cole ja eloisan sointuisien kappaleiden takana ovat säveltäjät Mack David ja Jerry Livingston.

Jane Fonda tulkitsee nuorta, viatonta, opettajattareksi koulutettua sankaritarta, nimihenkilö Paukkurauta-Katia. Suurisilmäinen, suurisydäminen aikuiseksi kasvanut lapsi on todellinen Little Mary Sunshine. Fondan esittämän päähenkilön isä on ammuttu ja tappaja on roisto ja rautatieparoni, joka haluaa saada isän arvokkaan ranchin omistukseensa. Katilla on pari nuorta uskollista puolustajaa, jotka haluaisivat auttaa häntä, mutta ovat voimattomia. Kaupunkilaiset ovat nimittäin pelkureita ja haluavat antaa vastustajan rakentaa teurastamonsa. Elokuvan sankaritar palkkaa epätoivossaan myös kuuluisan ja kerran pelätyn taistelijan Kid Shelleenin (Lee Marvin) ensin suojelemaan isäänsä, sitten kostamaan hänen kuolemansa. Ongelmana on se, että hän on juoppo, jonka parhaat päivät ovat takana, hevonen huonossa kunnossa ja hän tuskin osaa pitää asettaan kädessä. Lee Marvin on myös elokuvassa kaksoisroolissa, sillä hän näyttelee myös tinanenäistä Tim Strawnia, uhkaavaa tappajaa Sir Harryn leiristä.

Paukkurauta-Katin henkilöhahmot ovat tyyppeinä tuttuja. Yhdistelmässä viisi viatonta muodostaa desperadojen jengin. Tärkeää on enemmänkin se millä tavoin kaikki on esitetty elokuvassa, miten roolit on tulkittu ja millä antaumuksella juoni on käsitelty. Näin onnistuessaan lopputuloksena on raikas, pieni elokuva. Väreissä kuvattu western tuo mieleen tarkoituksella lajityypin edustajien elokuvallisen tyylin, etenkin George Stevensin Etäisten laaksojen miehen. Muista elokuvantekijöistä Paukkurauta-Katin parodioiva tyyli muistuttaa Zuckerin tiimin komedioita sekä Farrellyn veljesten ohjauksia.

– Bosley Crowtherin (New York Times), Variety Staffin (Variety) ja Ian Nathanin (Empire) mukaan Joona Hautaniemi 6.8.2019