COMPANEROS (1970)

Vamos a matar, compañeros!
Ohjaaja
Sergio Corbucci
Henkilöt
Franco Nero, Tomas Milian, Jack Palance, Fernando Rey, Iris Berben, Karin Schubert
Maa
Italia/Espanja/BRD
Tekstitys
suom. tekstit/svenska texter
Ikäraja
K16
Kesto
118 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Lisätieto
English version

Ruotsalaista asediileriä esittävä Franco Nero, latinosuuruus Tomas Milian ja ikoninen Jack Palance kohtaavat Sergio Corbuccin kärkisaavutuksessa, joka sukeltaa vallankumouksen pyörteisiin. Veijarimainen mutta näkemyksekäs kokonaisuus kyseenalaistaa populismia olematta elitistinen. Morriconen taistelulaulu humahtaa päähän kuin tequila.

***

Sergio Corbuccin kunnianhimoisin western, balladimainen tragedia Suuri hiljaisuus (Il grande silenzio, 1968), menestyi Django-ohjaajan aiempia toimintapaketteja heikommin ja juuttui sensuuriin mm. Englannissa ja Suomessa. 1970-luvulla Corbucci siirtyi viihteellisemmälle linjalle, mutta anarkistinen asenne pysyi mukana. Meksikon vallankumouksen pyörteisiin sijoitettu räiskyvä veijarieepos Petturit hirteen, companeros! tekee selväksi, että dollari-imperialismin vastainen suora toiminta ei ole ainoastaan edistyksellistä ja oikeutettua. Se on myös helvetin hauskaa.

Arrogantti ruotsalainen asekauppias Yodlaf (Franco Nero) ja rämäpäinen latinosissi Vasco (Tomas Milian) ovat kaksi antisankaria, joilla on tuskin mitään yhteistä. Miehet sietävät toisiaan vain siksi, että heidän on järjestettävä väkivallatonta opiskelijaliikehdintää johtava professori Xantos (Fernando Rey) ulos Yuman vankilasta. Kyse ei ole aatteesta vaan Xantosin kassakaapin sisällöstä. Niin Yodlaf ja Vasco ainakin luulevat, kunnes kapinakaunotar Lola (Iris Berben) ja sadistinen jenkkitappaja John (Jack Palance) ilmaantuvat sotkemaan suunnitelmia.

Koheltavasta huumorista ja epäuskottavuuksista huolimatta Petturit hirteen, companeros! on pesunkestävä kulttiklassikko, jonka kohokohdissa on enemmän potkua kuin useimpien ohjaajien koko tuotannossa. Elokuva nousee siivilleen viimeistään 20 loppuminuutin aikana. Takautumarakennetta ja Eisenstein-vaikutteista pikaleikkaustaktiikkaa käyttävä Corbucci kokoaa tarinan irtonaiset langat tiukaksi vyyhdiksi, joka on täynnä hillitöntä action-draivia, rentoa henkilökemiaa, dramaattisesti ankaria valintoja ja Morriconen tarttuvaa musiikkia.

Elokuvan englanniksi dubatussa versiossa kuullaan Milianin ja Neron omia ääniä. Italialaisen elokuvan legendaarinen jälkiäänitysinsinööri Mickey Knox on muistellut projektia uransa mieluisimpana. Näyttelijät ja äänimiehet keskittyivät dialogiin hurjalla innolla eikä kukaan huomannut, että vuoristomajaan rakennetun studion ulkopuolella satoi rankasti lunta. Kun työ oli tehty, he tajusivat hautautuneensa kinosten alle.

– Lauri Lehtinen 25.3.2000