ISABELLE HUPPERTIN KAMELIANAINEN (1981)
La storia vera della signora dalle camelie 
Sekä vanhempi että nuorempi Dumas harhailevat henkilöhahmoina elokuvassa, joka kertoo ”Kamelianaisen” esikuvan – pariisilaiskurtisaani Marie Duplessisin – lohduttoman tarinan. Bologninin tutkimusmatkat köyhälistön kurjuuteen sekä yläluokan melankoliaan saavuttavat huipentumansa romantiikan aikakauden haamunäyssä, jossa tuberkuloosi tekee oikeasti kipeää.
***
Kamelianaisen kirjoittaja, Alexandre Dumas nuorempi, kertoo tästä kuuluisasta kurtisaanista, miten hänen kuoltuaan keuhkotautiin kaikki hänen omaisuutensa myytiin: ”hänen muotokuvansa ja rakkauskirjeensä myytiin, samoin hänen hevosensa, kaikki meni kaupan, ja hänen omaisensa, jotka olivat kääntäneet katseensa toisaalle, kun tämä nainen oli ajanut ohi, ahtoivat riemuissaan taskunsa täyteen kultaa, jota vainajan jäämistö oli tuottanut”. (…)
Italialaisen Mauro Bologninin elokuvassa nimihenkilöä esittävä Isabelle Huppert määrää pitkälti koko elokuvan luonteen. Hänen pienieleinen näyttelemisensä, tapansa kantaa yhtä luontevasti ryysyjä kuin upeita pukuja, hänen yhtä aikaa viattomat ja määrätietoiset kasvonsa, ovat uuden Kamelianaisen aineksia.
Isabelle Huppert on täydelleen tyyppiä, jota voisi pitää yhtä hyvin ilotyttönä kuin herttuattarena, kuten kirjailija määrittelee. Hänen Kamelianaisensa (…) on kaikkea muuta kuin romanttisesti riutuva kaunotar. Kaunotar kyllä, mutta hyvin arkisesti köhisevä, lopulta tuskaisesti kuoleva.
Uutta on myös itse elokuvan dramaturgiassa. Alphonsine nähdään selvästi aikansa 1800-luvun yhteiskunnallista taustaa vasten. Ympäristönsä hyväksikäyttämä tyttö oppii pian sen ainoan keinon, millä nainen voi selvitä miesten hallitsemassa maailmassa, jopa saada itselleen osan hallintavaltaa. Alphonsine, Pariisin kallein kurtisaani, tekee työtään kuin hoitaisi liikeyritystä: laskelmoiden, investoiden ja asiakassuhteita vain tarpeen mukaan lämmitellen. Alphonsinessa ei ole vaikea nähdä omaa aikalaistamme.
Oman jännittävän, myös vieraannuttavan ja satiirisen lisänsä antaa tarinoiden sisäkkäisyys. Elokuvassa on kehyksenä kirjailijan suhde tyttöön ja ulkoreunana vielä hänen tarinasta kirjoittamansa näyttämöversio, jota harjoitellaan aikakauden mahtipontiseen tyyliin. Katsoja nauttii näistä oivalluksista – näyttelijäntyötä unohtamatta: Huppertin rinnalle kohoaa ainakin Fernando Reyn iäkäs emigranttiruhtinas – sekä elokuvan tyylikkäästä, myös historiallisesti tarkasta ja upeasti kuvitetusta toteutuksesta.
– Aune Kämäräisen mukaan (”Kamelianainen – aikalaisemme”, Uusi Suomi 24.12.1981). Huppertin Bologninin elokuvassa tulkitsema ALPHONSINE ROSE PLESSIS eli MARIE DUPLESSIS (1824–47) oli Pariisissa ammattiaan harjoittanut kurtisaani sekä taiteilijoiden ja poliitikkojen suosiman salongin emäntä, joka kuoli tuberkuloosiin vain 23-vuotiaana. Hän oli Alexander Dumas nuoremman rakastajatar syyskuusta 1844 elokuuhun 1845. Dumas’n vuoden 1848 rakkausromaani Kamelianainen perustuu Duplessis’n elämään.