KUUMAT TIMANTIT (1975)

Diamonds/Kallblodiga, De
Ohjaaja
Menahem Golan
Henkilöt
Robert Shaw, Richard Roundtree, Shelley Winters, Barbara Hershey
Maa
USA/Israel
Kesto
109 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Ikäraja

Israelilaisen tuottajamogulin ja tulevan Cannon-miehen Menahem Golanin ylikansallisen 1970-luvun helmiä: kertomus kahdesta timanttivarkaasta (Richard Roundtree ja Robert Shaw), jotka matkaavat Tel Aviviin murtautuakseen jälkimmäisen kaksoisveljen (Shaw niinikään) suunnittelemaan pomminvarmaan holviin.

***

“He huijasivat kaikkia. Myös itseään?” (Egmontin videojulkaisun kansiteksti).

Ahkerasti molemmin puolin Atlanttia operoinut tuottajamoguli Menahem Golan (1929–2014) on saanut aikaan ehkä enemmän kuin kukaan muu yksittäinen ihminen tai instituutio (Euroviisut mukaanlukien) sen imagon eteen, jonka ansiosta Israelia on tapana tarkastella länsimaisen kulttuuripiirin osana. Kansainvälisyys läpivalaisee filmografiaa alkutaipaleilta lähtien: heti kolmas ohjaustyö Yksi oli petturi (1965) valmistui länsisaksalais-israelilaisena yhteistuotantona – pääosassa Audie Murphy! Golanin tie kulki vakaasti kohti Yhdysvaltoja ja action-painotteista mutta aina tietyillä art house -yllätyksillä säväyttänyttä Cannon-imperiumia: Golan osti melko vähäpätöisen pikkuyhtiön yhdessä serkkunsa Yoram Globusin kanssa vuonna 1979 ja muutti sen omannäköisekseen.

Tyylipuhdas heist-elokuva Kylmäveriset eli Diamonds on edustava näyte Golanin moniaalle hajaantuneesta ja Israelia kansainvälisen yhteisön osaksi neuloneesta 1970-luvusta, joka toisaalta koostui kansallisista bourekas-komedioista sekä maailmanlaajuiseen levitykseen yltäneistä teinileffoista, toisaalta taas totaaliseen maattomuuteen hajonneista spaghettiwesterneistä, vakoojapätkistä ynnä muista genreluomuksista. Ohjaajana Golan tuntuu sittemmin hoidelleen runsaslukuisten tuotantojensa joukosta vain kaikkein mahdottomimmat projektit (Stallone-kädenvääntöleffasta Elliot Gould -jewsploitaatioon), mutta tässä kohden hän tuntuu vielä poimineen itselleen mieluisia aiheita: eritoten Tel Avivin urbaanin, eksoottisen ja monikulttuurisen sykkeen kuvaaminen tuntuu olleen Golanin sydäntä lähellä.

Tuottajan roolissa Golan on valikoinut remmiin monia mukavasti pinnalla olleita tekijöitä. Samettisen nimikkolaulun esittää The Three Degrees -naisvokalistitrio, joka oli edellisenä vuonna kohonnut kaikkien mahdollisten listojen kärkeen “When Will I See You Again” -levytyksellään. Kaksoisrooliin toisistaan mittaa ottavina murtohälytineksperttinä sekä tämän yläluokkaisena veljenä on saatu kiinnitettyä vastikään Tappajahailla uransa suurimpaan hittiin yltänyt Robert Shaw, joka oli innoissaan päästessään näyttelemään ”hurmaavan eleganttia englantilaista”. Shaw oli alkujaan ponnistanut suuren yleisön tietoisuuteen Salainen agentti 007 Istanbulissa -elokuvan konemaisena SPECTRE-agenttina, mihin Bond-taustaan Golanin mainoskampanja viittasi: ”Timantit olivat ikuisia!” Toisessa pääosassa nähdään 1970-luvun puoleenväliin mennessä Shaftin vangiksi jäänyt Richard Roundtree, jonka pyristelyissä irti ihonväriin perustuneista luonnerooleista Diamonds kuuluu kunniakkaimpaan kaartiin – siitäkin huolimatta, että se joissain englanninkielisissä levitysversioissa ja julkaisuissa sai nimekseen Diamond Shaft.

Diamonds oli myös viimeinen niistä elokuvista ja TV-sarjoista, joiden krediitteihin Barbara Hershey vaati nimensä muodossa ”Barbara Seagull”. Syynä tähän oli ollut vuonna 1969 Frank Perryn Kypsymättömät-elokuvan kuvauksissa tapahtunut onnettomuus, jossa ohjaaja oli vaatinut näyttelijätärtä heittämään lokin ilmaan uudelleen ja uudelleen – aina niin monta kertaa kunnes lintu oli tipahtanut uupuneena maahan ja murtanut niskansa. ”Tunsin eläimen hengen astuvan sisääni,” kuvaili Hershey, joka tosin alkoi käyttää Seagull-nimeä vasta kolmea vuotta myöhemmin Scorsesen Vapauden verisen laulun ja Playboy-poseeraustensa vanavedessä, toisinaan sillä seurauksella, että joutui tinkimään kymmeniä tuhansia palkastaan.

– Petteri Kalliomäki 16.2.2024