KAASUA, KOMISARIO PALMU! (1961)
Vem mördade fru Skrof? 
Toinen Kassilan Palmu-elokuva tehtiin Fennada-Filmille, ja se perustui Waltarin ensimmäiseen Palmu-romaaniin Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939). Kassila sai käsikirjoituksesta Jussin kumppaninsa Kaarlo Nuorvalan tavoin.
***
Mika Waltarin ensimmäinen komisario Palmu -romaani ilmestyi vuonna 1939. Teos Kuka murhasi rouva Skrofin? voitti silloin pohjoismaisen salapoliisiromaanikilpailun. Seuraavana vuonna julkaistiin Komisario Palmun erehdys, jonka filmausoikeudet Suomen Filmiteollisuus pian osti. Aiheeseen tarpeeksi kiinnostunutta ohjaajaa ei vain tahtonut löytyä. Pitkähkön suostuttelun jälkeen sai Suomen Filmiteollisuuden johtohahmo maisteri Särkkä Matti Kassilan tarttumaan aiheeseen syksyllä 1959.
Matti Kassila kirjoitti Komisario Palmun erehdyksen elokuvakäsikirjoituksen ja ensi-ilta koitti syksyllä 1960. Heti sen jälkeen osti Suomen Filmiteollisuuden kilpailijaksi kohonnut Fennada-Filmi vielä vapaana olleen palkintoromaanin filmausoikeudet. Kassila houkuteltiin ohjaamaan ja hän teki käsikirjoituksen yhdessä Kaarlo Nuorvalan kanssa. Romaanin alkuperäinen nimi muutettiin ja jo seuraavana syksynä pääsi levitykseen Kaasua, komisario Palmu!. Vielä kolmaskin elokuva filmattiin samaan soittoon. Mika Waltarin vanhat teokset olivat tosin jo loppuneet, mutta ohjaajan ja tuottajan aloitteesta kirjailija punoi vartavasten uuden romaanikäsikirjoituksen. Romaani ja elokuva nimeltä Tähdet kertovat, komisario Palmu tulivat markkinoille vuonna 1962. Jopa neljäskin Palmu-elokuva oli lähellä toteutumistaan vuonna 1963. Käsikirjoitus “Lepäisit jo rauhassa, komisario Palmu” valmistui, mutta työn toteutuminen kariutui näyttelijälakkoon. Tätä käsikirjoitusta ei koskaan nähty elokuvana. Waltarin henkilöhahmojen pariin palattiin kaikesta huolimatta vielä kertaalleen, mutta vasta vuonna 1969 ja tällöin aivan uuden tarinan puitteissa. Elokuvan Vodkaa, komisario Palmu käsikirjoitus oli Matti Kassilan ja Georg Korkmanin. Waltarilla ei ollut enää mitään tekemistä viimeisten elokuvahankkeiden kanssa.
– Vesa Ville Mattilan laudaturseminaariesitelmä, 1983
***
Aikalaiskritiikki arvioi elokuvaa Kaasua, komisario Palmu! mm. seuraavasti: Etenkin Hollywoodissa on tapana muuttaa klassillisetkin kaunokirjalliset teokset filmeissä miltei tuntemattomiksi. Tämä on tietenkin tuomittavaa. Ei ole kuitenkaan hyvä myöskään harvemmin esiintyvä pyrkimys seurata filmien pohjana olleita romaaneja valkokankaalla niin tarkoin kuin suinkin on teknillisesti mahdollista.
Tämänkertaisen kotoisen uutuutemme heikkous piilee lähinnä nimenomaan siinä pieteetissä, jolla tekijät lähestyvät akateemikon ‘nuoruuden syntiä’. Kaikin mokomin on Mika Waltarin palkittu Kuka murhasi rouva Skrofin? kunnon dekkari, mutta sen tapahtuma-ajan siirtäminen 30-luvulta meidän päiviimme ei yksin riitä, jotta myös elokuva muodostuisi kaikin puolin moderniksi ‘filmidekkariksi’.
Edellä mainittuun vikaan uuden Palmu-filmin puutteet suurin piirtein supistuvatkin. Muissa suhteissa se edustaa huoliteltua ja hyvää työtä ja alkupuolella siinä on kekseliäisyyttäkin, ja sitä katselee vaivatta, vaikka ‘literäärisyys’ viekin kuvakerronnalta voiton.
Palmu on Waltarin kirjassa lupsakka, jöröä näyttelevä kaunokirjallinen hahmo ja Joel Rinne antaa hänestä elokuvassa niin onnistuneen kuvan kuin perusmateriaalin pohjalla on luultavasti vain ollut mahdollista. Yleensäkin on näyttelijöiden suorituksissa kautta linjan hyvän teatterin makua ja nimenomaan tämä, yhdessä filmin pohjana olleen teoksen omien ansioiden kanssa aikaansaakin lopputuloksen kiinnostavuuden, jota huoliteltu kuvaus ja äänitys tarkoituksenmukaisesti tukevat.
Toivottavasti kotimaisen elokuvan kannattajapiiri osaa antaa arvoa tämän filmin huimaavalle paremmuudelle verrattuna niihin tekeleihin, joita se viime kaudella katseli.
– Martti Savo, Kansan Uutiset 17.9.1961