ENTITY – TUNTEMATON VOIMA (1981)

The Entity/Entity - okänd väsen
Ohjaaja
Sidney J. Furie
Henkilöt
Barbara Hershey, Ron Silver
Maa
USA
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Kesto
126 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Lisätieto
käsikirjoitus Frank De Felitta romaanistaan
Ikäraja

Yksinhuoltaja Carla (Barbara Hershey) joutuu näkymättömän henkiolennon seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Parapsykologit yrittävät vangita incubuksen. Entity on ”perustuu tositapahtumiin” -lohkon kauhua. Intensiivisen ja taitavan elokuvan voi kuitenkin nähdä myös yleisemmän tason kuvauksena siitä, miten ahdistelun uhreja ei haluta uskoa. Entity on neljäntenä Martin Scorsesen kaikkien aikojen pelottavimpien elokuvien listalla.

***

1970-luvun kauhuelokuvan perhekeskeisen riivauksen ohella pahuus tunkeutui kotioloihin myös rakennuksien, paikkojen ja jopa kulkuneuvojen uhoamina kirouksina. Psykologisen talo/tajunta -kytkennän ohella painottui arkisempi kotirauhan rikkoutuminen ja omakotiasumisen ongelmien räikeä kasautuminen yliluonnollisten paineiden voimasta. Tähän liittyy toisista ulottuvuuksista peräisin olevien voimien kapina. Talot hajoavat, ihmiset nousevat seinille ja erilaiset parapsykologiset manaajat parveilevat käsittämättömien tapahtumien ympärillä ja käyvät henkien taisteluun nykyaikaisen tekniikan kaikin asein. Entity kuuluu tähän suuntaukseen, jonka edustavin näyte lienee Tobe Hooperin Poltergeist.

Entity kuvittaa näkymättömän voiman uhrikseen valitseman yksinhuoltajaäidin kokemia seksuaalisia hyökkäyksiä, raiskausta ja pahoinpitelyä. Selitykset viittaavat sekä psykiatriseen ahdistukseen että parapsykologiseen, kohteesta riippuvaan ulkopuoliseen tekijään. Psykiatri kehittää tulkinnan lapsuuden onnettomista kokemuksista ja seksuaalisista turhautumisista. Kun tämä osoittautuu riittämättömäksi, parapsykologit vaikuttavine laitteistoineen astuvat näyttämölle.

Kanadalaissyntyinen Sidney J. Furie on uransa varrella osoittanut ikiomaakin taipumusta erikoislaatuisiin kameratehosteisiin, mutta vasta tämän kauhutarinan shokeissa hän voi päästää sekä omat impulssinsa että Hollywoodin erikoistehosteammattilaiset valloilleen. Ihmiskuvaus on tässä menossa sen verran sivuseikka, että kiinnostavimmaksi hahmoksi jää arvoituksellinen ahdistelija-poltergeist, jonka seksuaalinen viritys vaikuttaa hyvin inhimilliseltä ja tämänpuoleiselta.

Järjen äänet – kuten naiseen rakastuvan psykiatrin – vaiennetaan tehokkaasti ja moneen kertaan. Mistä lopultakin on kysymys, se ei selviä eikä sitä liene lupa kysyäkään, koska elokuvan sanotaan perustuvan Los Angelesissa 1976 sattuneeseen tositapaukseen, joka sekään ei ole selvinnyt. Lopputeksti kertoo naisen elävän yhä Texasissa ja kokevan vastaavanlaisia hyökkäyksiä, ei tosin yhtä usein ja yhtä voimakkaina.

– Asko Alasen (Musta peili, 1985) & Sakari Toiviaisen (1982) mukaan