Kaikkien kulttielokuvien äiti on synnyttänyt ympärilleen yhteisöllisen ilmiön, joka elää ja voi hyvin vielä yli viisikymmentä vuotta ensi-iltansa jälkeen. B-scifiä ja kauhuelokuvia rakastavasti parodioiva ja pastissoiva teos juhlistaa vapauttavaa estottomuutta ja antoi kokonaiselle sukupolvelle luvan olla oma outo itsensä.

Huom! Lauantain 3.10. näytös on loppuunmyyty.

Elokuvaan on julkaisustaan lähtien liittynyt vahva fanikulttuuri, jossa yleisö osallistuu valkokankaan tapahtumiin kommentoiden, mukana laulaen sekä tyylin mukaisesti pukeutuen. Kino Reginassa yleisö on tervetullut osallistumaan näytökseen haluamallaan tavalla, mutta muistathan kuitenkin sekä varjella kaunista teatteriamme että olla erityisen varovainen veden ja muiden nesteiden kanssa. Nesteiden osalta kysymys on sekä sotkusta että sähköistä, sillä jokaisen penkin alla on myös pistorasiat. (There’s a Light) Over at the Frankenstein Place -kappaleen aikana saa käyttää ainoastaan taskulamppuja, sytkärien käyttö tai muutoin tulen tekeminen salissa on ehdottomasti kielletty.

***

Nuoren keskiluokkaisen kihlaparin auto hajoaa, ja he hakevat apua syrjäisestä linnasta. Linnan isäntä, sukkanauhoihin ja korsettiin pukeutuva hullu tiedemies Dr. Frank-N-Furter sekä tämän erikoinen entourage saavat puhtoisten nuorten sovinnaisen jäykkyyden sulamaan vapauttavan moraalittomuuden ja mauttomuuden voimalla. Susan Sarandon päätyi elokuvaversiossa sovinnaisen Janetin rooliin Foxin vaadittua mukaan myös amerikkalaisia näyttelijöitä. Hän teki lähtemättömän vaikutuksen heittäytyvällä roolisuorituksellaan.

The Rocky Horror Picture Shown taustalla on Richard O’Brienin kirjoittama teatterimusikaali, joka sai ensi-iltansa Lontoossa vuonna 1973. Intohimoisesti toteutetussa parodisessa teatteriproduktiossa näkyivät O’Brienin rakkaus B-kauhuelokuviin ja 1950-luvun halpaan tieteiselokuvaan. Myös lontoolaista nuorisokulttuuria tuolloin määrittäneen glam rockin vaikutus oli selvä.

Musikaalin menestys vei produktion Yhdysvaltoihin, ja lopulta tie johti elokuvasovituksena valkokankaalle. Ohjaajaksi valittiin australialainen vaihtoehtoteatterin ja -elokuvan parissa koulittu Jim Sharman. Hän oli O’Brienin ja pääosaan valitun Tim Curryn kanssa yhtä mieltä 1950-luvun rock’n’rollin ja huonojen elokuvien kulttuurisesta arvosta. The Rocky Horror Picture Show onkin elokuvaparodian aarreaitta, josta löytyy viittauksia niin Tri Outolempeen ja King Kongiin kuin Ihmemaa Oziin, Busby Berkeleyn musikaaleihin, Flash Gordoniin ja Näkymättömään mieheen. Iloisessa sekamelskassa kohtaavat B-elokuvien estetiikka, goottilainen kauhuromantiikka, rock-ooppera, drag, kannibalismi, science fiction ja teiniromanssi.

Elokuvasta tuli myös yleisöosallisuuden pioneeri. Alkuperäinen Yhdysvaltain ensi-ilta oli kaupallinen pettymys, mutta 20th Century Fox keksi tarjota Rocky Horroria New Yorkin legendaarisen Waverly Theaterin keskiyön elokuvanäytöksiin. Yleisö omaksui näytöksiin syntyneen karnevalistisen tunnelman, ja esitysten ympärille alkoi vähitellen kehittyä rituaalinomaista osallistumista: pukeutumista elokuvan hahmoiksi, mukana laulamista, repliikkeihin vastaamista sekä aktiivista osallistumista valkokankaan tapahtumien kommentointiin. Näin syntyi yksi elokuvahistorian tunnetuimmista kultti-ilmiöistä.

– Marjo Kovanen 2026

Lähteitä:
Kari Salminen (1988)
https://www.rockyhorror.com/