POLTERGEIST III (1988)
Tosielämän karmeudet varjostivat kolmatta Poltergeistia, jonka ensi-ilta oli neljä kuukautta 12-vuotiaan Heather O’Rourken kuoleman jälkeen. Kulttiduunari Gary Sherman (mm. Death Line) siirsi painajaisen lähiöstä ”vähintään yhtä pelottavaan” suurkaupunkimiljööseen, ja toteutti kauhuefektit käsityönä kuvaustilanteessa jälkikäteisten erikoistehosteiden sijaan.
***
Poltergeist tulee sanana saksan kielestä, jossa etuosa tarkoittaa melua ja jälkiosa henkeä. Suomeksi sitä on nimitetty paitsi piruksi niin myös räyhähengeksi tai meluhengeksi. Tunnusmerkillistä tälle on elottomien esineiden liikuttelu, äänet jotka ovat raapivia, laahaavia, askeleenomaisia tai koputuksia. Joskus ne matkivat eläintä. Paranormaaleista ilmiöistä se on tutkituimpia.
Tobe Hooperin 1982 aloitti Poltergeist-elokuvien sarjan, johon sittemmin ohjasivat oman osansa Brian Gibson (Poltergeist II – The Other Side, 1986) ja Gary Sherman (Poltergeist III).
Poltergeist kertoi Freelingien kolmilapsisesta perheestä, jonka kotona esineet alkavat siirtyä, kun nuorimman tytön undulaatti kuolee. Kun tämä Carol Anne alkaa puhua televisiolle ja sen ”väelle”, vanhemmat ovat ymmällään, ja kun esineet alkavat liikkua ja karmivat tapahtumat valtaavat tilan, kaikki ovat kauhuissaan.
Poltergeist II – The Other Side, joka ilmestyi vuonna 1986, on jatkoa Freelingin perheen kokemuksille. Nyt perhe on muuttanut aiemmasta kodistaan mummolaan.
Poltergeist III -elokuvassa Carol Anne on muuttanut tätinsä Patin ja hänen miehensä Brucen luo. Tytön erikoispiirteitä tutkii tällä kertaa tri Seaton. Mukana on myös riivaajat parhaiten tunteva pastori Kane, joka yrittää käyttää erityistä peilitekniikkaa hengen napatakseen. Kolmannen osan erikoistehosteet ovat – päinvastoin kuin edellisten elokuvien – toteutettu livenä näyttämöllä.
Carol Annen roolin sarjan II ja III -osissa näytellyt Heather O’Rourke oli sairastunut Chronin tautiin jo elokuvien tekovaiheessa, ja pian viimeisen elokuvan valmistumisen jälkeen hän kuoli komplikaatioihin.
Sarjan kolmososan aiempia vaatimattomamman menestyksen myötä useampia jatko-osia ei ole valmistettu.
– Jari Sedergren 2019