ERITTÄIN SALAINEN (1981)

James Bond astuu 1980-luvulle kostettuaan vihdoin vaimonsa kuoleman. Uusia haasteita tarjoavat talvilajit ja Albanian rannikolla kaapattu ydinsukellusveneiden laukaisujärjestelmä. Margaret Thatcher kuuluu hahmokaartiin 007-perusohjaaja John Glenin vankassa debyytissä, joka ehti Suomeen Kekkosen ajan loppumetreillä. Roger Moore esitteli elokuvan suomalaisfaneille Bristol-teatterissa keväällä 2009.

***

James Bond laskeutui avaruudesta takaisin maan kamaralle ja maanläheisempien aiheiden pariin edellisen Bond-elokuva Moonrakerin (1979) jälkeen. Erittäin salainen oli paluu maan pinnalle myös tarinan suhteen: elokuvasta puuttuivat edellisissä elokuvasarjan osissa koomista puolta esille tuoneet sidekick-hahmot, kuten kahdessa edellisessä osassa esillä ollut Jaws. Bond-saagassa James Bondin esittäjistä kolmas (tai neljäs, jos lyhyen tv-elokuva Casino Royalen näyttelijä Barry Nelson lasketaan mukaan) keskittyi silti aiempia näyttelijöitä humoristisemman roolin esille tuomiseen. Roger Mooren tähdittämät Bond-elokuvat olivat etenkin nuoremman yleisöpolven suosikkeja, kevyempiä sovituksia Ian Flemingin alkuperäisteoksista kuin 1960-luvulla tehdyt Sean Conneryn roolittamat Bond-filmatisoinnit.

Erittäin salainen alkaa viittauksella James Bondin vakavaan puoleen, elokuvassa Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (1969) kuolleeseen lyhytaikaiseen puolisoon. Kohtaus ennen alkutekstejä myös päättää päänemesis Blofeldin ajanjakson Bond-elokuvien jatkumossa: päävihollinen oli raivattava pois tieltä Kevin McGloryn hankittua Never Say Never Again –elokuvan filmatisointioikeuksien ohessa oikeuden käyttää Blofeld- ja SPECTRE-nimiä. Elokuvan varsinainen tarina Sheena Eastonin esittämän tunnuskappaleen jälkeen on erittäin toiminnallista: ikääntyneen herrasmiehen käytöksestä vähät piittaava Bond seikkailee sutjakkaasti maalla, merellä ja pinnan alla. Vakoilutarinassa etsitään mereen vajonnutta koodinpurkulaitetta kilpaa rautaesiripun takaa Kreikkaan lämmittelemään tulleiden venäläisten kanssa.

Bondin tukena on elokuvassa normaalien Q:n lahjoittamien teknisten vakoiluvälineiden lisäksi henkilökohtaisen tragedian kautta tarinaan kietoutunut Melina (muun muassa Luis Buñuelin ohjauksessa ollut Carole Bouquet), jonka hakema kosto lähentelee kreikkalaisia jumaltarinoita. Vahva naishahmo tasapainottaa tarinan liiallisen koomisia aineksia (Bondia liehittelevä alaikäinen taitoluistelija Bibi), vaikka elokuva onkin alusta loppuun James Bondin kepeä seikkailumatka ATAC-koodinpurkajan perässä. Ajan henkeen sopien elokuva liikkuu Kreikan saariston lisäksi talviurheilulajien parissa, vuoden Salt Lake Cityn talviolympialaisten jälkeen.

Bond-elokuvat ovat vahvasti tuottajien elokuvia, ohjaajat eivät missään sarjan osassa nosta elokuvia toistensa seasta. Ensikertalainen John Glen, aiemmin Bond-elokuvissa leikkaajana ja apulaisohjaajana toiminut moniosaaja, toimi Roger Mooren ja Timothy Daltonin Bond-ohjaajana Erittäin salaisen jälkeen. Roger Moore pysyi agenttihahmon parissa vielä kahden elokuvan verran, joissa hahmon keveyttä painotettiin entisestään. Flemingin luoman hahmon brutaaliudesta Erittäin salaisessa on vain kevyitä vihjeitä. Kevyt elokuva kuitenkaan ei ole, juoksu ulkoilulajista ja maasta toiseen käy välillä sangen hengästyttäväksi. Vuoden 1981 versio Bond-seikkailusta onkin sarjan viihdyttävimpiä tapahtumapaikkojen osalta.

– lähteiden (Pfeiffer ja Worrall: The Essential Bond ja IMDb.com) mukaan Sanna Haukkala 3.5.2009