KÄÄNNEKOHTA (1977)

Viikonlopun toinen New York -balettifilmi kertoo vuosien jälkeen kohtaavista entisistä tanssijatovereista, joista toinen (Anne Bancroft) on kohonnut tähteyteen ja toinen (Shirley MacLaine) valinnut perhe-elämän. Kuvioon kietoutuu venäläisplayboyta näyttelevä Mihail Baryšnikov, joka esittää muutaman näyttävän soolon. Elokuva sai yksitoista Oscar-ehdokkuutta, muttei ennätyksellisesti voittanut ainuttakaan. Mitä tapahtui?

Kansallisbaletti 100 vuotta -juhlaviikonloppu on toteutettu yhteistyössä 100 vuotta täyttävän Suomen kansallisbaletin kanssa. Tutustu kansallisbaletin juhlaohjelmaan täällä.

***

Käännekohta on elokuva tanssin maailmasta ja tanssijan mentaliteetista, mutta lisäksi se on loistava tanssielokuva. Sen takaa löytyvät American Ballet Theatren entiset suuret nimet, koreografina elokuvauransa aloittanut ohjaaja Herbert Ross ja hänen tuottajavaimonsa Nora Kaye. Heidän asiantuntemuksensa painolla tanssikohtausten kuvallinen taltiointi on huipputasoa ja suoraan huipulta ovat myös heidän käyttämänsä tanssijat, etunenässä joitakin vuosia aikaisemmin Kirov-teatterista länteen loikannut Mihail Baryshnikov, hänen partnerinsa Leslie Browne sekä American Ballet Theatren koko taustakaarti.

Ohi tanssin Käännekohta muistetaan 1970-luvun suosittuna ”naisten elokuvana”. Tuolloin syntyi miltei lajiksi kasvanut rypäle elokuvia, joissa naispäähenkilöiden kautta käsiteltiin – edes näennäisesti – naiselliseksi miellettyjä ongelmia, olivatpa elokuvan varsinaiset tekijät sitten kumpaa sukupuolta tahansa. Käännekohdan ”naisellisena” ongelmana on valinta perheen perustamisen ja täydellistä omistautumista vaativan tanssiuran välillä. Toki tällaista ongelman asettelua voi jo sinänsä pitää miesvaltaisen ideologian merkkinä: sisältäähän se ajatuksen, ettei nimenomaan nainen voi samanaikaisesti hoitaa molempia.

Käännekohdan pääosissa on kaksi erilaisen elämänvalinnan tehnyttä naista: Deedee on vaihtanut ballerinan uransa avioliittoon ja perheeseen ja työskentelee tanssinopettajana, Emma on maan johtavan balettiseurueen juhlittu, mutta jo ikääntyvä ja yksinäinen tähti. He ovat aloittaneet uransa yhdessä, olleet sekä ystäviä että kilpailijoita toisilleen. Kun Emman seurue saapuu esiintymään Deedeen kotikaupunkiin, seuraa välienselvittely, joka alkaa ystävyyden ja työtoveruuden muisteluina, muuttuu ennen pitkää vanhojen kaunojen, epäluulojen ja ammatillisen mustasukkaisuuden purkauksiksi päätyäkseen jälleen yhteisyyden ja sovinnon tunnelmiin. Keski-ikäisten naisten tilinteko luo kaikupohjan nuoremman polven tunteiden seikkailulle, Deedeen tyttären romanssille seurueen lahjakkaimman miestanssijan kanssa.

Balettimaailman syke harjoitussaleista esitystilanteisiin, kulissien takaiset juonittelut ja jännitteet on Arthur Laurentsin käsikirjoituksessa kuvioitu kiehtovasti ja Herbert Rossin ohjaus osaa tehdä niille oikeutta. Tanssijoiden huippusuoritusten rinnalla – etenkin Baryshnikovin liikehdinnässä ja koko olemuksen hallinnassa on jotain maagista – Käännekohta on ennen muuta naistähtiensä Shirley MacLainen ja Anne Bancroftin elokuva. Kautta linjan heidän näyttelijäsuorituksensa yltävät poikkeuksellisiin mittoihin ja yltyvät välienselvittelyssä bravuuriksi, jolle saa hakea vertaa.

– Eri lähteiden mukaan ST