Huom! Tapahtuma on loppuunmyyty. Peruutuspaikkoja voi tiedustella noin 15 min ennen kinokonsertin alkua Kino Reginan kassalta. 

Teuvo Puron mykkädraama lienee ensimmäinen maassamme tehty kauhuelokuvaksi luokiteltava teos, joka nähdään nyt upouutena restaurointina kinokonsertissa Cleaning Womenin varta vasten elokuvaan tekemällä uudella musiikilla ja livesäestyksellä.

Noidan kirot -kinokonserttiin on vapaa pääsy, mutta näytös vaatii lipun. Lipun voi hakea etukäteen Kino Reginan kassalta (max 2 lippua/asiakas) kassan aukioloaikoina. Kassa avautuu näytöspäivinä puoli tuntia ennen ensimmäistä näytöstä. KAVIn näytökset Kino Reginassa alkavat yleensä arkisin klo 17.15 ja viikonloppuisin klo 14.

***

Väinö Katajan romaaniin perustuvassa kertomuksessa tuore morsiuspari joutuu muinaissuomalaisten surmaaman lappalaistietäjän langettaman kirouksen uhreiksi. Elokuvan tapa esittää saamelaisia heijastaa aikansa kolonialistista maailmankuvaa ja toimii kimmokkeena keskustelulle alkuperäiskansojen esittämisestä ja representoinnista kulttuurituotteissa.

Elokuvan restaurointi ja uusi musiikki ovat osa Euroopan laajuista Season of Classic Films -hanketta, jossa KAVI on mukana.

Teuvo Puron ohjaama Noidan kirot voidaan laskea varhaisimpiin kauhuelokuviin Suomessa, mutta se ansaitsee myös poliittisen tulkintansa. Se perustuu Väinö Katajan samannimiseen romaaniin. Kuvaus ”Lapin rajoilta” ilmestyi 1914 Kustannusosakeyhtiö Kirjan 50 pennin kirjaston ensimmäisenä niteenä. Katajan tekstiin oli filmattu ennenkin, sillä Erkki Karun ohjaama menestyselokuva Koskenlaskijan morsian oli tehty hänen tekstinsä pohjalle. Nyt asialla oli Suomi-Filmin perustajiin kuulunut ja yhtiöön palannut Puro, joka teki myös alkuteokselle varsin uskollisen käsikirjoituksen.

Tarina alkaa nuoren morsiamen Selman (Heidi Blåfield) matkalla uuteen kotiin Utuniemeen. Synkän historian omaavassa Utuniemessä hän tutustuu sokeaan kälyynsä, joka välittää perimätiedon: suomalaiset uudisraivaajat puhkoivat siellä saamelaisen noitatohtorin silmät kostoksi tämän harjoittamaan noituuden aiheuttamista ”onnettomuuksista” – kohtaus joka esitetään etnisen tulkinnan saavana takaumana.

Saamelaisten seidan äärellä istunut Selma joutuu osaksi kirousta. Häikäilemättömät tukkijätkät ajavat Selman kiinni kohtauksessa, jonka Lauri Löytöjärvi on tulkinnut ensimmäiseksi raiskausviittaukseksi suomalaisessa elokuvassa. Punataustaisten työläisroistojen teko herättää suuttumusta Selman isässä, ja Utuniemen isäntä harkitsee kostoa, joka suuntautuu toisaalta tuhoavasti saamelaisperintöön, mutta lisäksi lähinnä kristillistaustaista konsensusta herättävällä tavalla punaisiin, jotka ovat parannettavissa Jumalan avulla – etnisesti erilaisille tätä mahdollisuutta ei suoda. Nationalistishenkinen yhteismieli voi kyllä sovitella poliittisia erimielisyyksiä, mutta 1920-luvun todellisuudessa sama ei ole mahdollista silloin, kun taustalla ovat etniset ja rodulliset erilaistavat tekijät ja heidän erilainen uskontonsa ja kulttuurinsa.

Noidan kirot kertovat tarinan Lapista, mutta ulkokuvat talvikuvineen otettiin pääosin Keski-Suomen Korpilahdella. Lappalaiskotajakson kuvaukset toteutettiin Helsingin Munkkiniemessä. Elokuvaa varten ei tekijöiden tarvinnut kertaakaan matkustaa Lappiin asti. Vaikka elokuva sai ensi-iltansa syyskuussa, yleisömenestys oli silti vuoden keskiarvoa parempi – mutta kopioitakin lienee ollut puolen tusinaa.

– Jari Sedergren 16.9.2009

Tämän elokuvan restaurointi on tehty mahdolliseksi A Season of Classic Films -aloitteen kautta, jonka järjestää ACE – Association des Cinémathèques Européennes, ja jota tukee EU:n Creative Europe MEDIA -ohjelma.