39 ASKELTA (1935)

Ohjaajan parhaaksi brittituotannoksi kehuttu elokuva on sujuvasti etenevä, kuivalla huumorilla ja romanssilla viritetty trilleri.  Syyttömänä syytetty mies (Donat) joutuu vakoilujärjestön juonittelun takia pakomatkalle ja liittoutuu kauniin blondin (Carroll) kanssa. Vakoiluelokuvissa Hitchcockia kiinnosti enemmän salaista järjestöä ympäröivä tunnelma kuin ajan politiikka.

***

Englantilaisesta elokuvaohjaajasta Alfred Hitchcockista (1899) on Amerikan vuosinaan muodostunut käsite. Hän vilahtaa melkein jokaisessa omassa filmissään jossakin kohtauksessa ja usein väitetään, että hän toistaa itseään. Eräät ns. cahierslaisuuden (ranskal. elokuvalehden Cahiers du Cinéma mukaan) suppeasti ymmärtäneet kriitikot etsivät H:n katolisia ym. maailmankatsomuksellisia syvyyksiä varsinkin viimeisten viidentoista vuoden Hitchcock-elokuvista.

Thriller-ohjaajalta varsinkin vaaditaan yhä uusia kikkoja ja yllätyksiä. Hitchcockille löytyy vain harvoja vertaisia: hän on innolla heittäytynyt kokeilemaan Hollywoodin teknillisiä mahdollisuuksia, joita hän käyttää hyväkseen suvereenisti ja teholla sekä mikä tärkeintä – huumorilla. Hitchcockin thrillereille on tyypillistä, että niissä on kussakin jokin sen selvästi muista erottava tyylivire tai kohtaus, usein raflaava loppukohtaus, tai kuvausteknillinen erikoisuus, epätavallinen värinkäyttö tms.

39 askelta on H:n Englannin kauden tunnetuin teos. Sen päätapahtuma on takaa-ajo. Poliisit ajavat takaa Richard Hannayta ja tämä puolestaan etsii maanalaista järjestöä, jonka paljastaminen todistaisi hänen syyttömyytensä. Tapahtumat on sijoitettu erittäin vaihtelevaan miljööseen: väenkokous, silta, korkeat paikat, juna, eristetty loistoasunto vuoristossa, kaikki H:n yhä uudelleen käyttämiä tapahtumapaikkoja. H. on saavuttanut kuuluisuutta tämän filmin äänenkäytöllä ja trikeillä. Äänenkäytöstä on hyvä esimerkki: kun poliisit suorittavat takaa-ajoansa, kuuluu ääninauhalta radiokuuluttajan lukema etsintäkuulutus. Äänimontaasiksi voitaisiin sanoa sitä katkelmaa, jossa naisen kirkaisun sijasta siirrytään suoralla leikkauksella eteenpäin kiitävään junaan.

39 askeleen monet yksityiskohdat ovat erittäin ilmaisevia ja tyypillisiä myöhemmällekin Hitchcockille, mutta voidaan väittää, että ohjaaja vasta 1940 jälkeen, Yhdysvalloissa on jättänyt tälle elokuvalle vielä tyypillisen realismi ja rakentaa elokuvat aukottomammin aiheensa ja valitsemansa ympäristön tarinalle tarpeellisten piirteiden varaan, oman järjestetyn maailman lakien mukaisesti. Kehitys on luonnollinen ohjaajalle, joka on erikoistunut jollekin elokuvan alalle ja se antaa veteraaniohjaajien työlle usein aivan oman nautittavan varman sävyn: esim. John Ford lännenaiheiden parissa. Hitchcock on tehnyt tyylikkäästä kaupunkimiljööstä tai melkein mistä hyvänsä rikoksen tapahtumapaikasta omansa ja rakentaa elokuvan sen ja thrillerin konventioiden mukaisesti.

– am