Sarjan ensimmäinen näytelmä ja samalla ensimmäinen valkokangassovitus on sarjan tunnetuin tarina vahvoista tahdoista, rakkaudesta ja velvollisuudesta. Kun Aarne rakastuu itsenäiseen opettajattareen Ilonaan, hän haastaa suvun perinteet ja vanhan emännän vallan laittaen koko kylän sekaisin. Elokuva oli suuri yleisömenestys, mutta sensuuri poisti siitä rohkeaksi katsotun makuuhuonekohtauksen, ja elokuva jäi lyhennettynäkin alkujaan alle 16-vuotiailta kielletyksi.

***

Niskavuori-sarjaan sisältyy Sillanpää-filmatisointien lailla suomalaisen maalaiselämän apoteoosi ja hajoaminen. Seuraamme historiallista murrosta, kaupungin vaikutusta tajuntaan, ihmisen irtautumista biologisista juuristaan ja kaipuuta takaisin maaemon syliin. Niskavuori-sarjan ajallinen kaari ulottuu 1880-luvun talonpoikaissäädyn noususta ja suomalaisuustaistelusta (Loviisa) jatkosodan päiviin (Niskavuori taistelee). Hämäläisen suurtilan vaiheiden ympärille kiertyy (patriarkaalisen sijasta) matriarkaalisen perheyhteisön ja sen edustaman maaseudun yhtenäiskulttuurin hajoaminen muuttuvan elämäntyylin ja uusien sosiaalisten virtausten paineessa, vanhanemännän (viimeisen dinosauruksen) taistelu aikaa vastaan suvun maallisen ja henkisen perinnön koossapitämiseksi, poikien kapina ja lopulta paluu luontoyhteyteen, elämän alkulähteille. Wuolijoki asettaa sukupolvien, sukupuolten ja luokkien väliset ristiriidat historialliseen yhteyteen. Hän saattaa ne inhimilliseen polttopisteeseen tekemällä niistä ihmisten välisiä ristiriitoja. Wuolijoen suhde Niskavuoreen ja vanhaan emäntään on kompleksinen: tuon suhteen ja sen myötä ideologisen painopisteen kehittyminen on Niskavuori-sarjan kiintoisimpia ja perustavimpia juonteita.

Loviisassa rovasti viittaa Niskavuoreen yhtenä pitäjän ”siveellisen elämän peruspylväistä”. Määritelmä kalskahtaa ironiselta, mutta vanha emäntä haluaa ylläpitää tätä kuvaa. Niskavuoren naisissa ja Loviisassa hän on hämähäkki, joka kutoo ihmiskohtaloita verkkoonsa kartuttaakseen tilan omaisuutta ja ylläpitääkseen puhdasta julkisivua. Hän ei salli poikiensa hairahtua velvollisuuksistaan sukua kohtaan. Yksilölliset tunteet ja intohimot eivät paina hänen vaa’assaan, henkilökohtaisen onnen etsintä on hänestä tarrautumista väliaikaiseen ja ohimenevään. Mutta hänen poikansa janoavat sitä vapautta ja hellyyttä jota eivät koskaan ole saaneet. Nämä tunteet rajataan Niskavuoren ulkopuolelle, sen vastaiseksi voimaksi: tässä Wuolijoen näkemys on kriittisimmillään.

Niskavuoren naisissa Aarne rakastuu emansipoituun kansakoulunopettajattareen Ilonaan, joka on suuria unelmoiva maailmankansalainen, sillä seurauksella että lopulta jättää vaimonsa Martan ja Niskavuoren henkisen ahtauden taakseen. Loviisassa Aarnen isä Juhani rakastaa meijerskä Malviinaa, muttei saa äitinsä suostumusta epäsäätyiselle avioliitolle (”Niskavuoren on naitava rahaa”) ja taipuu kahdesti, ensin äidilleen, sitten vaimolleen, rikkaan talon tyttärelle Loviisalle (josta on siis Niskavuoren naisissa tullut uusi vanha emäntä). Näin hän säilyttää taloudellisen vaurautensa, sosiaalisen arvonantonsa ja valtiopäiväuransa tunteittensa kustannuksella. Näemme Loviisan aluksi lempeänä nuorikkona, lopuksi kovien kokemusten terästämänä sutena, joka taistelee kynsin hampain Niskavuoren puolesta. Wuolijoki suhtautuu kehitykseen ymmärtävästi: petetty ja rakkautta vaille jätetty nainen tarrautuu hänelle annettuun rooliin ja valvoo oikeuksiaan. Hänellä on takanaan paitsi avioliittoinstituution ja sukuperinteen tuki myös ihmisoikeutensa: puolustus alkaa tasapainottaa syyttäjän puheenvuoroa.

– Markku Varjola 1991