VAINOTUT (2000)

Terrorismikytkösten vuoksi pakomatkalla olevan perheen 15-vuotias Jeanne kyllästyy vanhempiinsa ja ryhtyy tavoittelemaan normaalia arkea. Petzoldin yhdessä oppi-isänsä Harun Farockin kanssa kirjoittama debyyttielokuva valoi perustan Petzoldin tematiikalle, johon kuuluvat pakenevat haamut ja eksistentialistisessa limbossa olevat hahmot.

***

Christian Petzoldin Die Innere Sicherheit (suomentuu sisäiseksi varmuudesi) on vuonna 2000 valmistunut draama, jonka kertomuksen ytimessä ovat Clara ja Hans, kaksi Portugalissa jo viisitoista vuotta poliisia paossa piileskelevää entistä vasemmistoterroristia ja heidän teini-ikäinen tyttärensä Jeanne.

Piilottelu vaarantuu kun kontakteja ymmärrettävästi kaipaava tytär rakastuu rannalla tapaamaansa poikaan. Asetelmalla on tietysti filosofispoliittinen merkityksensä, näin ikään kuin todistetaan oikeaksi vanha slogan: yksityinen on poliittista. Vanhemmillakin toivo on mennyt siinä missä aiemmat ideaalit ja päämäärätkin.

Olisiko paluu digitaalisen kapitalismin kultamaahan Saksaan mahdollinen? Nykyinen elämä vaikuttaa vanhemmista turhalta, eikä siihen enää ole oikein voimiakaan. Mutta toisaalta tyttären elämän mahdollisuudet vaarantavat vanhempien elämän ”vapaudessa”.

Kyse on siis eräänlaisesta RAF-sukupolven ruumiinavauksesta  tavalla, joka jossakin määrin avaa niitä monia solmuja, joita tämän vaiheen monimutkaiseen historialliseen todellisuuteen liittyi. (RAF = Rote Armee Fraktion, suom. Punainen armeijakunta, josta yleisesti käytettiin nimitystä Baader-Meinhof -ryhmä. RAF pyrki väkivaltaisilla terroriteoillaan poliisivaltioon, jonka vastapainoksi syntyisi kommunistinen kansannousu.) Poliittisen elokuvan ja poliittisen historian ystäville elokuva on tietysti välttämätön katsottava, mutta kyllä psykologisesta draamasta kiinnostuneellekin löytyy paljon pohdittavaa.

Päähenkilökolmikko näyttelee loistavasti, erityiset kiitokset sai tytärtä esittänyt Julia Hummer.

– Jari Sedergren 2020