Yrjö Kokon jatkosotaan sijoittuvan satukirjan toinen filmatisointi oli ohjaaja Heikki Partasen viimeinen pitkä elokuva. Vertauskuvallisessa runollisuudessaan kunnianhimoinen fantasiakertomus seuraa peikkopojan ja keijukaistytön selviytymiskamppailua sodan ympäröivässä metsässä. Tanssija Jorma Uotinen tekee saalistavana Ristilukkina unohtumattoman roolin.

***

Heikki Partanen halusi toteuttaa Kokon satukirjan ensimmäisenä pitkänä elokuvanaan 1970-luvulla, mutta kirjailija vastusti hanketta, koska kyseessä oli hänen rakkain, henkilökohtaisin teoksensa. Kun Partanen kirjailijan kuoleman ja jälkeen kävi käsiksi aiheeseen, hän käytti myös Kokon muistelmateosta Sota ja satu (1964) saadakseen esiin haluamansa kolme tasoa: sodan, sadun ja luonnon eli realismin, fantasian ja biologian tasot. Nykyaikaisella sotakalustolla tähdennettiin sodan ajatonta luonnetta.

”Ihminen ei tapa, sodi, jos hän uskoo peikkoihin ja keijukaisiin”, kirjailija Erkki Mäkinen kertoi käsikirjoitustyönsä perusteista. ”Peikot ja keijukaiset ovat ihmisen yhdysside metsään, luontoon. Usko peikkoihin ja keijukaisiin on uskoa siihen, että luonnossa on voimia, joita ihminen ei hallitse, joita pitää kunnioittaa, jonka tähden luontoa pitää kunnioittaa.”

Mäkinen ja Partanen tekivät aiheesta kumpikin omat käsikirjoitusversionsa, joiden pohjalta tamperelainen dramaturgi Jorma Kairimo muokkasi lopullisen kuvauskäsikirjoituksen. Kuvaukset tapahtuivat neljänä vuodenaikana. Pessin ja Illusian esittäjät Sami Kangas ja Annu Marttila löytyivät Helsingin Tanssiopistosta modernin tanssin luokalta. Jorma Uotisen tultua kiinnitetyksi Ristilukiksi rooli laajeni ja Uotinen myös suunnitteli oman koreografiansa.

– Marjo Kovanen 2026

Lähde: Elonet