KAIVOPUISTON KAUNIS REGINA (1941)

Regina Linnanheimon siirryttyä Suomen Filmiteollisuuden palvelukseen sen johtaja Toivo Särkkä antoi hänelle päärooleja upeimmissa epookkiromansseissaan. Tähtiloisto ja menneisyyden unelmat soivat katsojalle virkistystä keskellä ankarinta sota-aikaa.

***

Suomen Filmiteollisuuden elokuvan aihe on yli sadan vuoden takaisesta Kaivopuistosta. Se on romanttinen kertomus kauniista kalastajantyttärestä, jonka mieli palaa rikkaiden ja ylhäisten ilmapiiriin ja joka lapsuudestaan saakka saa ympäristönsä loistosta vaikutteita. Hiivittyään kerran varkain ruhtinattaren tanssiaisiin hän kohtaa nuoren upseerin, josta tulee hänen kohtalonsa. Kaivopuiston kaunis Regina elää rakkaustarinan, joka vie hänet ylhäisten palatsiin, mutta johdattaa hänet lopulta suureen yksinäisyyteen, sillä sota erottaa molempien nuorten tiet.

Aihe ja koko sen ajan romantiikka on mitä kiitollisinta kuvattavaa filmille, jonka mahdollisuuksien rajoissa on loihtia katsojan silmien eteen sadan vuoden takainen Kaivopuisto upeine huviloineen ja mataline mökkeineen. Romantiikka voi kuitenkin lipsahtaa perin imeläksi ja viikkolehtimäiseksi, ellei siihen käydä lujin käsin kiinni. Kaivopuiston kaunis Regina on kertomuksena valitettavasti liian paljon jäänyt tälle tasolle. Siitä puuttuu dramaattinen nousu, johon juoni huipistuisi selkiytyäkseen sitten lopulta ehyeksi kokonaisuudeksi. Siitä lähtien, kun Regina hyppää viettelijänsä huvipurresta ja pakenee uimalla rantaan, toiminnan jännite löystyy eikä jaksa nousta edes lopun tanssiaiskohtauksessa.

Elokuvan ulkonaiseen puoleen SF on sen sijaan uhrannut suurta huolta. Se tarjoaa paikoin kerrassaan loisteliasta silmänruokaa ennen kaikkea ruhtinaallisessa pukueleganssissa ja toisaalta vanhan, rauhaisan Kaivopuiston romanttisissa tunnelmissa. Ruhtinattaren tanssiaisten masurkka on suomalaisen elokuvan upeimpia joukkokohtauksia. Mielihyvin pani merkille, että pienimmissäkin yksityiskohdissa on käytetty asiantuntijan apua.

Regina Linnanheimon taiteilijauralla Kaivopuiston kaunis Regina on ehyimpiä saavutuksia. Erityisesti miellytti hänen ilmehikkyytensä ja liikunnallinen kepeytensä. Tauno Palo tulkitsee erinomaisesti nuorta upseeria, jonka rakkaus muuttaa kevytmielisestä hurjastelijasta vakavaksi, kypsäksi mieheksi. Alkuteoksen kirjailijasalanimen taakse kätkeytyi myös elokuvaohjaajana esiintyneen taidemaalari Kalle Kaarnan puoliso Kaarina Kaarna: Särkän eksyttämiseksi jäljiltä kirjailijatar kävi kirjeenvaihtonsa Särkän kanssa salanimellään Tuulikki Kallio Tornion postin kautta.

– aikalaisarvostelujen ja muiden lähteiden mukaan ST