RION YÖ (1951)

Suomalaisvastine Hollywood-klassikolle Ilo irti (On the Town): kolme merimiestä (Leif Wager, Tapio Rautavaara, Lasse Pöysti) rantautuu Rio de Janeiroon, missä intohimon kohteena hehkuu Assi Nortia. Mahtavat tanssinumerot ”Kuubalainen serenadi” ja ”Rion yö” kuuluvat Suomi-musikaalin kohokohtiin. Upeissa kohtauksissa avustivat sekä Suomalaisen Oopperan että Punaisen Myllyn balettiryhmät.

***

Ville Salmisen vuonna 1941 alkaneella ohjaajanuralla oli musiikkipitoinen Rion yö hänen kahdestoista elokuvansa. Se perustui jyväskyläläisen Inkeri Marjasen alkuperäiskäsikirjoitukseen, jota Topias eli Toivo Kauppinen oli muokannut edelleen. Marjasen innostus oli kummunnut Unto Koskelan tunnetusta runosta Kuubalainen serenaadi, joka ensimmäisen kerran oli julkaistu Suomen Kuvalehdessä 6/1930 ja joka Salamanterin eli Juhani Pohjanmiehen säveltämänä oli saavuttanut lähes kansanlaulun aseman.

Elokuvan tarinassa suomalaiset merimiehet Leka (Leif Wager), Tapsa (Tapio Rautavaara) ja Lasse (Lasse Pöysti) muistelevat haikeina villiä vierailuaan Riossa ja sen kaunista tanssijatar Carmen Conchitaa (Assi Nortia).

Kuvausten jo alettua Suomi-Filmin pääjohtaja Risto Orko ilmoitti, että aiheen filmausoikeudet olivat Suomi-Filmillä. Näin SF-elokuvaa ei voitu rakentaa itse runon varaan, mutta toisaalta Suomi-Filmin oikeuksia loukkaamatta runo tai laulu voitiin esittää elokuvassa. Niinpä Ville Salminen suunnitteli kehyskertomuksen uudelleen ja rakensi elokuvan sisään kahdeksan minuutin mittaisen revyykohtauksen, joka sisälsi Kuubalaisen serenaadin esityksen. Elokuvan nimestä häivytettiin kaikki viittaukset Koskelan runoon, työnimi Kuuban helmi poistui, ja tapahtumapaikaksikin valittiin Kuuban sijaan Brasilian Rio de Janeiro.

Elokuvassa avustivat sekä Suomalaisen Oopperan että Punaisen Myllyn balettiryhmät. Tanssikohtaukset ohjaaja suunnitteli yhdessä Kaarlo Hiltusen kanssa. Ohjaaja-lavastajan kekseliäisyyttä on ylimeno Carmen Conchitan sukkanauhasta suoraan suureen balettitanssijoiden esittämään numeroon. Laulukuoroon kuului parikymmentä henkeä ja Rytmi-Veikot -orkesteriin 25 miestä. Orkesterin erikoisalana oli latinalaisamerikkalainen musiikki. Assi Nortian lauluosuudet esitti Harmony Sistersien Maire Ojonen. Tuottaja T. J. Särkkä ei hyväksynyt Nortian omaa ääntä. Kertoman mukaan Maire Ojonen lennätettiin varta vasten äänitykseen Tukholmasta. Säveltäjä Harry Bergström sai parhaan musiikin Jussi-palkinnon elokuvasta. Palkintoa myönnettäessä mainittiin myös elokuva Kenraalin morsian (1951).

Rion yö on puhdas studioelokuva. Sen viimeiset jaksot filmattiin SF-halleilla 36 tunnissa keskeytyksettä. Yhtään varsinaista ulkokuvajaksoa elokuvaan ei sisälly, ainoastaan höyrylaivan vihellyspillin kuva alussa ja lopussa sekä aivan loppuun sijoitetut kaksi näkymää laivasta avomerellä.

Olavi Veistäjä kirjoitti Aamulehdessä: ”Rion yössä kannattaa nähdä upeat tanssikohtaukset, mutta muuten se antaa ilon aihetta vähän. Käsikirjoituksen heiveröiset ja naiivit tapahtumat vallan hukkuvat musiikkiin ja tanssiin. Mutta vastapainona ovat Kaarlo Hiltusen suunnittelemat ja ohjaamat tanssit, joissa on vauhtia, tyyliä ja häikäisevää koristeellisuutta enemmän kuin koskaan aikaisemmin suomalaisessa elokuvassa. Voi huoleti todeta, että ne ovat tasoltaan ja laadultaan monissa ulkomaisissa filmeissä nähtyjen veroiset. Varsinkin Kuubalaisen serenaadin ympärille punotut tanssit ovat häikäisevää katseltavaa. Harry Bergströmin musiikki on kauttaaltaan lajissaan iskevää ja vaihtelevaa.”

– Jari Sedergren tiivisti Suomen kansallisfilmografian antia 2022