EILISEN KUISKAUS (1991)

Taeko on melkein 30-vuotias, naimaton tokiolainen, joka matkustaa maalle sadonkorjuuseen. Jo yöjunassa hänen uniinsa tulvii muistoja kouluvuosilta, mutta maalla hän olonsa muuttuu yhä nostalgisemmaksi ja ahdistuneemmaksi. Muistot lapsuuden idealistisista näkemyksistä nostavat esiin epäilyn tehdyistä valinnoista. Isao Takahata maalaa menneisyyden muistot haaleilla pastellisävyillä, kun itse nykyhetkessä värit ovat eläviä ja värikkäitä.

***

Studio Ghiblin mestarillisesta tuotannosta oli pitkään Suomessa näkemättä Ghibli-studion alkuaikojen teos Eilisen kuiskaus, jonka sitten Ghibli-maahantuota Cinema Mondo toi valkokankaille. Sen tekijä on Isao Takahata (1935-2018), toinen Ghibli-studion perustaneista ohjaajista.

Eilisen kuiskaus on kahdessa aikatasossa kulkeva tarina Taekosta, tokiolaisesta OLsta, ofisu leidistä eli toimistotyöntekijästä, joka viettää kesän 1982 Yamagatan läänissä kaukaisten sukulaisten maatalon apulaisena. Matka Yamagataan nostaa pintaan muistot 1960-luvulta, jolloin Taeko oli astumassa lapsuudesta teini-ikään. Elokuvan alkuperäisnimi Omoide poroporo tarkoittaakin ”pisaroittain esiin kumpuavia muistoja”.

Takahata erottaa aikatasot animointityylien vaihtelulla. Hyppäämme vesivärimäisestä, paljon tyhjää tilaa kuvaan jättävästä lapsuuden kuvamaailmasta rehevän värikylläiseen Yamagatan kesään, jota siivittää itäeurooppalainen kansanmusiikki. Aikatasot tuodaan lopussa hienon psykologisesti yhteen, kun aikuinen Taeko kohtaa henkisesti lapsi-Taekon.

Eilisen kuiskaus kuvaa Taekon lapsuus-Tokiota nostalgisen viehättävästi, tuoden sen ajan elämäntavan pienten yksityiskohtien kautta esille. TVssä on sen ajan lapsille suunnattua nukketeatteriohjelmaa. Isosisko kuuntelee rokkia. Taekon pian koittava murrosikä tuodaan esille koulutyttöjen keskusteluissa ja noloutta aiheuttavissa tilanteissa. Ensimmäinen ihastuskin on kuvassa mukana. Itsepäinen Taeko on kiinnostunut teatterista, mutta matematiikka tuottaa hänelle vaikeuksia.

Elokuvan nykytason pohjoisjapanilainen Yamagatan maakunta, joka tuottaa maukkaita vihanneksia, edustaa taas Ghiblille tärkeitä ekologisuuden ja luonnonläheisen elämäntavan viestejä. Taekon on valittava, jatkaako hän elämää Tokion betoniviidakossa, tylsässä konttorityössä vai hyppääkö hän vaihtoehtoiseen maalaismaisemaan – ja kenties paikallisen nuoren orgaanisen viljelijän matkaan.

Hahmosuunnittelusta vastasi myöhemmin Ghiblille Sydämen kuiskauksen ohjannut Yoshifumi Kondo. Sekä nuorempi että vanhempi Taeko on ghiblimäinen aloitekykyinen tyttö ja nainen ja Taekon kypsyminen naiseksi ja myöhemmin naisen valinnat tuodaan raikkaasti esille.– Eija Niskanen 2021