KING KONG ELÄÄ (1986)

John Guillerminin, Dino De Laurentiisin ja Carlo Rambaldin voimat toistamiseen yhdistänyt jatko-osa paljastaa, että kaksoistornin huipulta pudotettu Kong, jep, elää. Massiivinen naarasapina, perheenlisäys ja Terminator-tähti Linda Hamilton kirurgin roolissa takaavat kulttiarvon. Suomen valkokangasensiesitys.

Huom! Elokuvan alkamisaika muuttunut 10 minuuttia myöhemmäksi edellisen näytöksen alustuksen vuoksi.

***

King Kongin kunnioitettavaan 90 vuoden elokuvauraan on mahtunut monenlaista tulkintaa jättiläisapinan edesottamuksista erilaisissa seikkailuissa ympäri maailmaa. Hollywoodissa King Kongin (1933) uraauurtava menestys loi mallin, jonka myötä jokainen Pääkallosaaren kuninkaan seikkailu on oltava prestiisi ja noteeraamisen arvoinen tapaus. Epäilemättä näistä lähtökohdista myös ohjaaja John Guillermin ja kumppanit lähtivät rakentamaan jatko-osaa 1970-luvun teokselleen King Kong (1976). King Kong elää (1986) on nimikkohahmomme Hollywood-tulkinnoista bisarrein tapaus, mutta lajissaan ehdottoman mielenkiintoinen.

Elokuva alkaa ykkösosan lopun kertauksesta Kongin maatessa World Trade Centerin juurella kohtalokkaan putoamisensa jälkeen. Tästä hypätään sujuvasti 10 vuotta eteenpäin ja opimme, että elokuvien välisen ajan Kongia on pidetty laboratoriossa hengissä. Elokuvan nimellä on siis totuuspohjaa. Samaan aikaan naaraspuolinen Kong metsästetään tutkittavaksi samaan laitokseen. Jättiläisapinoiden keskinäinen vietti voittaakin kaikki ihmisten asettamat esteet, joita tulevan parin välille on asetettu.

King Kong elää oli aikanaan tuotannollisesti erittäin haastava elokuva toteuttaa. Idea King Kongin (1976) jatkosta eli vuosikausia ilman kunnollista käsikirjoitusta ja edellisosan kaupallisen menestyksen vuoksi jatko-osasta oli erityisesti kiinnostunut tuotantoyhtiön johtaja Dino De Laurentiis. Ohjaaja John Guillermin, jonka menestysvuodet eivät enää olleet ulottuneet 1980-luvulle, oli oletettavasti tästä syystä myös projektista kiinnostunut. Guillerminin henkistä hyvinvointia kuitenkin koetteli kuvausten aikaan hänen poikansa Michaelin kuolema. Tästä syystä huhut kertovat, että elokuvan olisi osittain haamuohjannut tuolloin 21-vuotias dokumenttiohjaaja Charles McCracken. Käsikirjoituksesta vastasi mm. Alienia (1979) kynäillyt Ronald Shusett sekä tämän tuore käsikirjoituskumppani Steven Pressfield. Kaksikko käsikirjoitti sittemmin Steven Seagalin debyyttihitin Above the Law (1988) sekä pienimuotoisen kulttimaineen saavuttaneen tieteiselokuva Freejackin (1992).

Vaikka elokuvan tekohetkellä tuulet eivät puhaltaneetkaan projektille suotuisaan suuntaan, King Kong elää on silti mielenkiintoinen teos tarkasteltavaksi 1980-lukulaisena näkemyksenä Kongista. Hetkissä kun Kong viettää helliä hetkiä uuden tyttöystävänsä kanssa pienoismalleista luodun metsän keskellä on aidosti surrealismin kanssa flirttailevaa tunnelmaa. Kumipuvuissa näytelleiden esiintyjien skaala ilmaista itseään naamioiden läpi on ehdottoman rajallinen, mutta sympaattinen. Murahtelusta koostuva, kääntämätön dialogi apinoiden välillä tuo hieman mieleen saman valmistusvuoden The Clan of the Cave Bearin. Sen sijaan väärin ymmärretyn ja rauhaa rakastavan muukalaislajin kaltoin kohtelu löytää taasen verrokkinsa E.T. The Extra-Terrestrialista (1982). Niin E.T.:n kuin King Kongin (1976) tavoin tämänkin elokuvan erikoistehosteiden parissa piti näppinsä Carlo Rambaldi, jonka fyysiset Kong-luomukset jäivät sittemmin Hollywoodin viimeisiksi. Peter Jackson ja MonsterVerse päivittivät uudella vuosituhannella Kongin digitaalisesti luotuun muotoon.

– Santeri Paju 4.4.2023.