Eero lähetetään sotalapsena Ruotsiin. Sopeutuminen uuteen perheeseen ei suju ongelmitta, mutta kun
myöhemmin tulee aika palata Suomeen ja oikean äidin luo, ei sekään tunnu enää oikealta. Äideistä parhain kuvaa sotalapsien juurettomuutta ja lapsena koettua turvattomuutta uskottavasti ja tunteisiin vetoavasti.

***

Äideistä parhain on Klaus Härön toinen pitkä näytelmäelokuva, ja se pohjautuu Heikki Hietamiehen samannimisessä romaanissaan kuvaamiin kokemuksiin. Härön edellinen, vuonna 2003 ensi-iltaan tullut Näkymätön Elina oli kiitetty ja kaunis elokuva Ruotsin puolella rajan pinnassa asuvasta suomalaistytöstä vieraaseen kieleen ja kulttuuriin pakottamisen ahdingossa. Toinenkin elokuva keskittyy lapsuuteen, ja nimenomaan lapsen kokemukseen, mutta se on selkeämmin aikuisille suunnattu kuin Näkymätön Elina.

On sota-aika, 9-vuotias Eero-poika menettää isänsä rintamalle ja jää äitinsä kanssa kahden. Äiti on uupunut, ja päättää lähettää poikansa Ruotsiin sotalapseksi. Ruotsin-perheessä on omat ongelmansa: mamma suhtautuu Eeroon kovin kylmäkiskoisesti, eikä poika tietenkään voi ymmärtää miksi. Pappa sen sijaan on huolehtiva ja myötätuntoinen mies. Vähitellen ruotsalaisperheen oma tragedia aukenee, ja mamman suhtautuminen alkaa muuttua. Kun kaikki näyttää olevan Ruotsissa jo kohdallaan, haluaa oma äiti poikansa takaisin Suomeen. Keskeisimmäksi teemaksi nouseekin menettäminen ja irti repiminen: kuinka lapsi joutuu sopeutumaan raskaisiin muutoksiin kerta toisensa jälkeen.

Kuten Näkymätön Elina, myös Äideistä parhain on saanut lukuisia palkintoja, muun muassa kuvauksesta. Näkymättömän Elinan lohduttoman kauniit okranväriset suomaisemat ovat Äideistä parhaimmassa vaihtuneet avariksi sinivihreiksi ruoho- ja merinäkymiksi. Tuomas Kantelisen mahtipontinen musiikki yhdistettynä kauniiseen kuvaan ja riipaisevaan tarinaan saa tunteellisuuteen taipuvaisten katsojien kyynelkanavat auki. Vahvat naisroolit nousevat molemmissa elokuvissa esille. Keskiössä on kuitenkin lapsi ja lapsen kokemus. Äideistä parhain haluaa osoittaa myös sen, kuinka lapsuuden kokemukset ja selvittämättä jääneet asiat voivat vaikuttaa ihmisen elämään ratkaisevasti vuosikymmenien ajan.

– Mervi Herranen 22.11.2007