KOTKAN VARJO (1978)

Se ying diu sau/Snake in the Eagle's Shadow
Ohjaaja
Yuen Woo-ping
Henkilöt
Jackie Chan, Jang Lee Hwang, Yuen Siu Tien
Maa
Hongkong
Kesto
97 min
Teemat
Kopiotieto
35 mm, puuttuva alku DVD:ltä
Lisätieto
English version
Ikäraja

”Yhdistä käärme ja kotkan varjo…” Chanin suuri tilaisuus koitti tämän pahinta brucesploitaatio-ripulia parantamaan ilmaantuneen merkkiteoksen myötä, joka oli samalla myös lajityyppi-ikoni Yuen Woo-pingin ensimmäinen ohjaustyö. Kung fu -leffojen tulevaisuus osoittautui olevan millimetrintarkasti toteutetuissa komedioissa.

***

Orpo nuorukainen Chien Fu (Jackie Chan) tienaa leipänsä pienen kung fu -koulun siivoojana ja elävänä nyrkkeilysäkkinä. Hyväntuulinen vanha kulkuri Pai Cheng-tien (Simon Yuen) on käärmetyylisen kamppailun viimeinen taitaja, joka pakenee vihollisiaan ja tarvitsee jatkuvasti uusia turvapaikkoja. Kiitokseksi yösijasta hän opettaa alistetulle nuorelle tekniikkansa alkeita. Uusien taitojen avulla Chien Fu nousee alakynnestä maineeseen, mutta löytää itsensä keskeltä brutaalia koulukuntien sotaa. Käärmetyylin harjoittajia vainoava Kotkan kynsi -klaani päättää nitistää sekä mestarin että oppipojan.

Kun Bruce Leen kauan odotettu jäähyväiselokuva Panoksena kuolema sai maailmanensi-iltansa Hongkongissa 23. maaliskuuta 1978, kung fu -lajityyppi oli jo löytänyt itselleen uuden suunnan ja tähden. 1. maaliskuuta ensi-iltansa saanut pienen Seasonal Films -yhtiön tuotanto Kotkan varjo oli mullistava jättimenestys. Nuori Jackie Chan nousi Hongkongin uudeksi sankariksi, vientituotteeksi ja jäljittelijöiden esikuvaksi.

Peking-oopperan esiintyjäksi koulutettu Chan (s. 1954) oli edennyt nopeasti stunt-tehtävistä pääosiin. Chanin 1970-luvun alun ja keskivaiheen työt sisältävät vakavaa ja koomista nujakointia sekä satunnaisia pahojen poikien rooleja. Yhteisiä nimittäjiä olivat vaatimaton yleisömenestys ja näyttelijän niukka panos elokuviensa kehittelyssä. Ohjaaja-tuottaja Lo Wei antoi Chanille vakituisen työpaikan ja käytännössä omisti tämän, mutta ei välittänyt Chanin halusta esittää inhimillistä, hiukan hassua sankarihahmoa, joka voi hävitä taistelunsa. Persoonallinen vaihde löytyi, kun Seasonal Filmsin johtaja Ng See-yuen junaili Chanin kahden elokuvan mittaiselle vapaalle Lo Wein tallista.

Kotkan varjo on läpikotaisin nuorekas elokuva, jonka törmäilyjen takaa löytyy ryhdikäs käsikirjoitus. Harvat ideat ovat sinänsä uusia, mutta häviäjätyyppinen päähenkilö tuo tuoretta, samastuttavaa otetta klassisiin teemoihin: kasvutarinaan, oppilaan ja mestarin asetelmaan sekä kamppailumaailman eri leirien jännitteisiin. Kyse ei ole vain yksilön voimaantumisesta. Muutos on ilmassa ja viimeinen repliikki ”Call it Snake in the Eagle’s Shadow” osoittaa, että elokuva on nimetty Chien Fun kehittämän voittoisan uuden eläinkamppailutyylin mukaan. Törmäilevä tulokas keksii pyörän uudelleen lajissaan, mikä tapahtui elokuvan tarinan lisäksi populaarikulttuurin isossa kuvassa.

Kovaan fyysiseen rääkkiin itsensä altistanut Chan on vain yksi tekijäkaartin merkittävistä kyvyistä. Korealainen taekwondo-kovanaama Hwang Jang-lee tuo tehokkailla potkuillaan särmikästä vastapainoa hupailulle. Käärmetekniikan konkarina nähdään Simon Yuen, ohjaaja Yuen Woo-pingin isä. Saman tiimin seuraava työ Kotkan kynnet on eräänlainen Kotkan varjon uusinta, jossa seniorin meininki on viininhuuruisempaa ja Chanin roolihahmo on kansallissankari Wong Fei-hung. Simon Yuen menehtyi vuoden 1979 tammikuussa. Kuolinvuoden aikana häneltä ilmestyi 11 elokuvaa: voi olettaa, että terveys ei kestänyt hektistä toimintaroolien tehtailua.

Nuoremmat tekijät saivat nauttia Kotkan varjon käynnistämästä voittokulusta vuosikymmeniä. Ohjaaja Yuen Woo-pingista tuli länsimaissakin kysytty kamppailuguru, joka loi Matrixin ja Kill Billin taistelukoreografiat. Jackie Chan on 2000-luvulla palkittu elämäntyö-Oscarilla ja noteerattu eri lähteissä maailman tunnetuimmaksi elokuvatähdeksi. Uralta löytyy isompia spektaakkeleita, mutta Kotkan varjo erottuu raikkaana siirtymävaiheen työnä, jossa supertähteys on yhtaikaa lähellä ja kaukana. Pohjakosketukset, nöyrtyminen ja sisukkuus eivät ole pelkkää fiktiota.

– Lauri Lehtinen 28.3.2024