CYBORG (1989)
Kielletty Suomessa! Vaeltava palkkasoturi Gibson Rickenbacker ja naiskyborgi ovat viruksen riivaaman post-apokalyptisen USA:n ainoat toivot. Van Damme pääsi kyberpunk-länkkäriin, koska potki huimemmin kuin Chuck Norris. Masters of the Universen jatko-osaksi aiottu Cannon-tuotanto on israelilaisen Golan-Globus-mogulikaksikon kasaritoiminnan sielunmessu.
***
Israelilaiset elokuvatuottajat Menahem Golan ja Yoram Globus hankkivat amerikkalaisen Cannon Group -filmiyhtiön ja pyrkivät 1980-luvulla Hollywoodin raskaaseen sarjaan. Kaksikko työllisti sekä arthouse-ohjaajia että yltiömiehisen toimintaviihteen sankareita, joista viimeisenä paikan sai Jean-Claude Van Damme. Tarjoilijana työskennellyt Van Damme kiinnitti ravintolassa Menahem Golanin huomion hallitulla kierrepotkullaan ja kutsuttiin koe-esiintymiseen. Cannonille pääsyä auttoi Predator-elokuvan avaruusolion esittäminen, vaikka Van Damme oli irtisanoutunut tukalasta roolista kesken kuvausten.
Van Dammen ensimmäinen Cannon-elokuva ja ensimmäinen pääosaelokuva Bloodsport muistetaan Suomessa siitä, että kamppailuja oli leikattu noin 20 minuuttia uuden videolain edellyttämän K16-ikärajan varmistamiseksi. Saman aikakauden jyrkkää puhdistushenkeä voi aistia siinä, että Van Dammen kolmas Cannon-tuotanto Cyborg kiellettiin Suomessa kokonaan, vaikka tavoitteena oli ollut teatterilevitys: ikäraja olisi hyvin voinut olla 18 ja teatterien henkilökunta olisi valvonut sen noudattamista. Finnkinon filmikopio päätyi arkiston hyllyyn ilman minkäänlaista teatterikierrosta.
Monien Cannon-elokuvien taustat ovat värikkäämpiä kuin niiden juonet. Näyttävästi mainostetut tekemättömät hankkeet reunustavat toteutunutta tuotantoa. Cyborgin historiaan liittyy Dolph Lundgrenin Masters of the Universen jatko-osa, jota ohjaaja Albert Pyun ei koskaan päässyt kuvaamaan, koska Mattel-leluyhtiö ja Cannon eivät päässeet sopimukseen hahmojen elokuvaoikeuksista. He-Manille laaditut kulissit päätyivät Pyunin kiireesti sepittämään dystopiatarinaan, jossa tulevaisuuden Amerikka on kulkutaudin runtelema ja rosvojoukkojen armoilla. Naispuolinen kyborgi Pearl Prophet näyttäytyy pelastuksen avainhenkilönä, jota vaeltava kostaja Gibson Rickenbacker ja palkkasoturi Nady Simmons puolustavat. Henkilöiden nimeäminen sähkökitaramerkkien ja muiden soittimien mukaan virittää pullistelua raskaan rockin tyylilajiin.
Siinä missä Steven Seagalin elokuvia tutkiva ”seagalogia” on harrastajien huumoria, Van Damme on vakavan akateemisen elokuvatutkimuksen kohde. Janne Rovion Turun yliopiston gradun The Ways of Seeing Jean-Claude Van Damme yksi luku on omistettu Cyborgille ja ilmestyi Kulttuurintutkimus-lehden numerossa 19/2 vuonna 2002. ”Cyborgissa nähdään myös nimenomaisesti kristillistä tematiikkaa ja kuvastoa”, Rovio kirjoittaa. ”Pearl ruumiillistaa tieteen, teknologian ja autenttisuuden menetyksen ja Nady edustaa lihan himoa. Cyborg sallii Van Dammen väistää molemmat ruumiinsa lihaisalla aitoudella ja tahdonvoimallaan. Seksuaalisesta viettelyksestä kieltäytyminen sentimentalisoi sankarin ja alleviivaa hänen viattomuuttaan: Kristuksen tavoin hän joutuu kiusaajan viettelemäksi mutta kieltäytyy.”
Menahem Golanin ja Yoram Globusin yhteistyö oli Cyborgin valmistuessa katkeamaisillaan. Tuottajat ajautuivat keskinäiseen kilpailuun, eikä ollut sattumaa, että Globusin tuottama Tulinen tanssi – lambada ja Golanin tuottama Lambada – kielletty tanssi saivat Suomen ensi-iltansa samana iltana 18. toukokuuta 1990. Cyborgin tarina tai franchise on jatkunut kahdessa linjassa, joista toisen muodostavat suoraan videolevitykseen tuotetut tieteistrillerit Cyborg 2 ja Cyborg 3 ja toisen Albert Pyunin uudemmat tulevaisuusfantasiat kuten Knights ja Omega Doom. Jos listaan lisätään kaikki samaan ”Pyun-versumiin” sijoittuvat pikkubudjetin teokset, siitä tulee pitkähkö.
Jean-Claude Van Damme osallistui aktiivisesti Cyborgin editointiin ja draamaosuuksien lyhentämiseen. Albert Pyunin vuonna 2011 julkaisema director’s cut -versio tunnetaan nimellä Slinger, joka oli elokuvan alkuperäinen työnimi.
– Lauri Lehtinen, 13.10.2020