KING-KONG KAUHUN SAARELLA (1967)

Kingukongu no gyakushû/King Kong Escapes/King-Kong jättemonstret
Ohjaaja
Ishirō Honda
Henkilöt
Rhodes Reason, Mie Hama, Linda Miller
Maa
Japani
Kesto
96 min
Teemat
Kopiotieto
35 mm
Lisätieto
English version
Ikäraja

Toho-studion toinen Kong-teos on tilastotiedon mukaan Suomen katsotuin japanilainen elokuva heti Pokémonin jälkeen. Viaton ja dynaaminen ”monster mash” sijoittuu mystiselle Mondo-saarelle. Tohtori Who ja kaivosrobotti Mekani-Kong saavat vastaansa aidon apinan. Futuristinen design ja ripaus hirviöromantiikkaa takaavat viihtyvyyden.

***

Salaperäiselle Mondo-saarelle saapunut tutkijaryhmä huomaa, että alueella asuu jättiläisapina King Kong ja muita esihistoriallisten lajien edustajia. Katala tohtori Who havittelee saarelta löytyvää alkuainetta, jota hän aikoo käyttää joukkotuhoaseiden valmistamiseen. Tohtorin kaivostoimintaa varten rakentama jättiläisrobotti Mechani-Kong kuuluu Kongin raskaan sarjan vastustajiin.

”Tämä on uusin ja ylivoimaisesti paras King Kong -elokuva. Muut, aikaisemmin valmistetut ja näkemänne ovat tähän nähden lähinnä vaatimattomia ’harrastelufilmejä'”, King Kong jättiläishirviön suomalainen elokuvajuliste (ainakin maakuntiin suunnattu kiertuepainos) julisti.

Hirviöelokuvan kampanja puhkui itseluottamusta mutta tuntui peittelevän sitä, että kyse oli japanilaisesta tuotannosta. Yleisön tavoittamisessa onnistuttiin, sillä teos keräsi Suomessa reilut 114 000 maksanutta katsojaa ja piti vuosikymmeniä hallussaan maamme katsotuimpien japanilaiselokuvien listan ykkössijaa. (Myöhemmin Pokémon-animaatiot menivät ohitse.) Videolevityksessä elokuva sai nimen King-Kong kauhun saarella.

King Kong oli liittynyt Toho-studion ja ohjaaja Ishirō Hondan hirviökaartiin hyvällä menestyksellä vuoden 1962 elokuvassa King Kong vs. Godzilla. Japanissa kehiteltiin vuosien ajan erilaisia spin-off-hankkeita, joista osa jäi tekemättä ja osassa Tohon omat luomukset korvasivat jättiläisapinan. Kong-hahmon amerikkalaisen oikeudenhaltijan RKO:n vaatimukset vaikuttivat tuotantokuvioihin, ja luultavasti ne koettiin usein liian hintavina tai rajoittavina.

1960-luvulla King Kongista tehtiin myös agenttikomedian aineksia sisältävä koko perheen animaatiosarja The Kong Show. Amerikkalais-japanilaisen piirrossarjan tuottajat Arthur Rankin Jr. ja Jules Bass saivat Tohon kanssa aikaan sopimuksen kokoillan elokuvaversiosta, jonka monet henkilöt perustuvat piirroshahmoihin. King Kongin soveltuvuus sekä kauhu- että lastenelokuviin kirkastuu ehkä parhaiten Ishirō Hondan teoksessa, joka pystyy olemaan samanaikaisesti molempia.

Näyttävällä Mechani-Kong-hahmolla on ollut vaikutusta populaarikulttuuriin idässä ja lännessä. Tohon hirviöelokuvien maailmaan ilmaantui ennen pitkää samantapainen Mechagodzilla-robotti. Jättimäisen apinarobotin edeltäjänä voidaan pitää brittiläistä sarjakuvaa Mytek the Mighty, joka ilmestyi Suomessa nimellä King Kong.

– Lauri Lehtinen 17.3.2020