GHOST IN THE SHELL 2: INNOCENCE (2004)

Ensimmäinen Cannesin kilpasarjassa esitelty anime on Mamoru Oshiin visuaalisuudestaan ylistetty teos. Matrixin innoittama anime vie maailmaan, jossa aivoja voidaan manipuloida ja ihmiskehoa päivittää ylivertaisilla kyberneettisillä laitteilla, ja jossa perustason ihmisistä on tulossa alaluokkaa. Oshii työstää perinteisen käsin piirretyn animaation ja tietokonegrafiikan mahdollisuuksia vielä pidemmälle kuin alkuperäisessä Ghost in the Shell -elokuvassaan.

***

Mamoru Oshii teki Innocencen, millä nimellä elokuva Japanissa tunnetaan, jatkoksi vuoden 1995 anime-elokuvalleen Ghost in the Shell. Molemmat elokuvat on tehty Shirow Masumunen mangan pohjalta, käyttäen mangan lukuja ”Robot Rondo” ja ”Phantom Fund” Innocencen elokuvakäsikirjoituksen pohjana. Maisema ei ole scifimäinen teollisuustulevaisuus vaan enemmän rapistunut post-teollinen kaupunkikuva.

Ghost in the Shellin päähenkilö on Motoki Kusanagi, kyberruumiiseen sijoitettu nainen. Innocencessa taas päähenkilö on etsivä Batou, joka yrittää löytää Kusanagin. Tarina alkaa hieman Bladerunnerin tyyliin. Kyborgietsivä Batou ja hänen enemmän ihmisenkaltainen parinsa Togusa metsästävät seksirobotteja, jotka ovat murhanneet omistajansa. Tapaus alkaa murhatutkimuksesta robottiteollisuusfirman toimistolla. Onko takana kosto vai monimutkaisempi kuvio?

Oshiin tapa pohtia maailmaa elokuvissaan on hyvin poliittisesti ja filosofisesti tietoista. Innocencessa esiintyy henkilöhahmo nimeltä Haraway, joka on viittaus Donna Harawayhin, amerikkalaiseen professoriin, joka on käsitellyt tutkimuksessaan kuten ”The Cyborg Manifesto”, teknologiaa ja sen kautta syntyvää uutta ruumiillisuutta, käyttäen lähtökohtana feministisiä ja postmodernistisia teorioita. Innocence on täynnä viittauksia eri tahoille, esimerkiksi dialogissa on lainauksia Buddhalta, Descartesilta, Vanhasta Testamentista, Richard Dawkinsilta, Max Weberiltä, Platonilta ja monilta muilta. Elokuvan avaava lainaus on Auguste Villiers de l’Isle-Adam’lta. Tarinassa keskeisten nukkehahmojen ulkoasuun on lainattu piirteitä Hans Bellmerin eroottisista nukeista.

Mamoru Oshii saavutti mainetta alalla etenemällä animaattorista TV-sarja Urusei yatsuran ohjaajaksi. Hän ohjasi sen jälkeen kaksi Urusei yatsura -sarjan elokuvaa (1983-84) ja elokuvan Beautiful Dreamer (1984), jossa hän kuvasi yhä uudelleen aikaloopissa pyörivän henkilöhahmon tarinaa. Sen jälkeen hän teki KAVIN anime-sarjaankin sisällytetyn elokuvan Angel’s Egg (1985), jonka surrealistinen tulevaisuudenmaailma ja filosofinen kerrontatyyli Raamatun lainauksineen luotasivat Oshiita kiinnostavia teemoja. Sittemmin hän vakiinnutti maineensa Ghost in the Shell – ja Patlabor-elokuvilla. Hän on myös kiinnostunut elokuvan ja animen risteyskohdista ja kuvasi Puolassa näyttelijöin tehdyn live action -elokuvan Avalon (2001), jonka voimakas kuvankäsittely tuo sen kuitenkin lähelle anime-estetiikkaa. Oshii onkin sanonut, että kaikki elokuvat ovat pohjimmiltaan animaatiota – ”Subete no eiga wa anime ni naru”. Oshii on tehnyt useampiakin live-action elokuvia, kuten Assault Girls (2009). Japanin historiaa pikaruokailijoiden kehityksen kautta luotaava Tachiguishi retsuden (2006) taas on mielenkiintoinen kokeellinen animaatio, jossa valokuva, live-elokuva ja animaatio yhdistyvät omalaatuiseksi estetiikaksi.

Oshii on myös hyvin kiinnostunut elokuviensa yksityiskohtaisesta aseiden ja tankkien kuvauksesta ja onkin jonkin sortin ase-otaku ja toisaalta hyvin tietoinen niiden fasistisesta fetisismistä. Vaikutteikseen hän on maininnut sellaisia eurooppalaisohjaajia kuin Tarkovski, Godard ja Wajda.

Oshii on tunnetusti koirien ystävä ja useissa hänen elokuvissaan esiintyy koiria, erityisesti hänen omien koiriensa kaltaisia bassetteja. Niiden surumielinen ilme sopi hyvin Oshiin elokuvien melankoliseen tunnelmaan. Innocencen koira Gabriel onkin samanniminen kuin Oshiin elokuvan tekoaikaan omistama koira. Ihmisten, robottien ja eläinten hierarkian pohtiminen on sekin Donna Harawaylta.

Kenji Kawain musiikki on olennainen osa useimpia Oshiin elokuvia. Siinä on piirteitä niin modernista orkesterimusiikista, zeniläisestä minimalismista kuin esoteerisesta keskiaikaisesta shintolaisesta seremoniallisuudesta naiskuoroineen. Ääninäyttelijöistä Batoun äänen tekevä Akio Otsuka on tehnyt hyvin erilaisen ääninäyttelijäroolin japaninkielisenä Muumipappana Muumilaakson tarinoissa ja Kimin äänen tunnettu näyttelijä Naoto Takenaka.

Innocence teki historiaa olemalla ensimmäisenä anime-elokuvana mukana Cannesin pääkilpailusarjassa ilmestymisvuonnaan. Oshiin myöhempi anime-elokuva Sky Crawlers (2008) puolestaan kilpaili Venetsian pääkilpailusarjassa.

–  Eija Niskanen 2021