TERMINATOR – TUHOAJA (1984)

Teknologiaa tuhoon ja toivoon kytkevä Terminator on monen silmissä James Cameronin pääteos. Arnold Schwarzenegger on tylyimmillään Sarah Connorin (Hamilton) kimppuun tulevaisuudesta lähetettynä koneena. Inhimillinen kybersynkistely nosti Cameronin B-ryhmästä huipulle. Hän avioitui sekä Terminatorin tuottaja-käsikirjoittajan Gale Anne Hurdin (1985–1989) että Linda Hamiltonin (1997–1999) kanssa.

***

The Terminator on Mad Max II:n ja Blade Runnerin hillitön synteesi, jossa edellä mainitun raju voima yhdistyy jälkimmäisen taiturilliseen mise en scèneen. Tulos on sitäkin vaikuttavampi kun elokuvan budjetti on suhteellisen vaatimaton (ja ottaen huomioon, että James Cameronin ainoa aikaisempi ohjaustyö Piranha 2 eli Lentävät tappajat, 1983, oli aika mitätön saavutus). Teoksen action-elokuvakrediitit ovat komeat, ja tiimin taituruuden ansiosta The Terminator on esimerkki virtuoosimaisesta high tech -eksploitaatiosta.

Paitsi että Cameron on ohjannut Piranha 2:n hän on ollut erikoistehosteohjaajana elokuvassa Pako New Yorkista ja lavastajana ja kakkosryhmän ohjaajana New Worldin elokuvassa Planet of Horrors (Kauhun planeetta). Hän oli myös lavastaja ja erikoistehostekuvaaja New Worldin elokuvassa Battle Beyond the Stars  (Vaarojen planeetta, 1980), jonka tuotantopäällikön Gale Anne Hurdin kanssa hän kehitteli The Terminatorin idean – Hurdista tuli teoksen tuottaja-käsikirjoittaja. Hurd oli osallistunut New Worldilla elokuvien Battle Beyond the Stars, The Lady in Red (Polly – gangsteriheila) ja Smokey Bites the Dust (Pellit kasaan ja pakoon) tuotantoon yhdessä Roger Cormanin kanssa. Sitä ennen hän oli toiminut Cormanin assistenttina ja sittemmin New Worldin mainospäällikkönä. New World -yhteys paljastuu selvästi The Terminatorin kerronnan tiiviydestä ja herpaantumattomasta mukaansatempaavuudesta samoin kuin sen anarkkisesta huumorista ja Dick Millerin väistämättömästä cameo-osasta panttilainaajana.

Erikoistehostepuolella erityisen säpsähdyttäviä elementtejä ovat: toistuvat kohtaukset, joissa Terminator (Stan Winstonin palkittu luomus) huoltaa vaurioitunutta ruumistaan ja vaihtaa siihen varaosia; punasävyinen tietokonevisio; lopun feeniksmäinen uudelleensyntymä tankin liekehtivistä raunioista; ja välähdykset maailmasta vuonna 2029, jossa kolossaaliset taistelukoneet murskaavat kokonaisia pääkallojen vuoria. Lavastaja George Costello saa ihmeitä aikaan: hän on muuttanut Los Angelesissa sijaitsevan ravintolan uuden aallon yökerhoksi nimeltä Tech Noir (ilmaisu on loistava kiteytys koko elokuvan tyylistä) ja hylätyn terästehtaan poliisiasemaksi, ränsistyneeksi motelliksi ja loppukliimaksin näyttämöksi. Lopuksi on todettava Schwarzeneggerin loistokkuus ensimmäisessä roistonosassaan (elokuvaan sisältyy myös hänen ensimmäinen alastonkohtauksensa, tosin takaapäin kuvattuna). Hänen puhdas fyysinen läsnäolonsa ilmentää Terminatorin säälimätöntä voimaa.

The Terminator sai tuoreeltaan erinomaisen vastaanoton ja sittemmin kulttielokuvastatuksen. Se lanseerasi James Cameronin ja Gale Anne Hurdin B-sarjasta superspektaakkelikategoriaan (Aliens, 1986 ja Abyss, 1989 – viimeksi mainittu on myös allegoria voimakaksikon erosta), ja The Terminator II oli tekeillä vuonna 1990.

– Julian Petleyn mukaan (Monthly Film Bulletin, February 1985) AA 1990