BEAUTY AND THE BEAST (1978)

Julie (Studenková) on vararikkoon ajautuneen kauppiaan kaunis tytär, joka uhrautuu pelastaakseen isänsä. Neito vaeltaa lumottuun metsään, jossa hän kohtaa linnunkaltaisen Netvor-hirviön. Hirviö rakastuu päätä pahkaa Julieen, ja rakastuneen hirviön täytyy hillitä eläimelliset viettinsä sekä luopua tappamisesta.

***

Tsekkoslovakian kärkiohjaajiin kuuluneen Juraj Herzin tunnetuin elokuvateos The Cremator ilmestyi jo vuonna 1968, mutta sama erikoislaatuinen herkkyys on tallella myös klassisen Kaunotar ja hirviö -sadun visuaalisesti upeassa uudelleenfilmatisoinnissa, jonka lavastukselliset, puvustukselliset ja muut ominaisuudet ovat kohdallaan.

Kirjallinen alkuperäisteos julkaistiin vuonna 1756 ja ensimmäinen elokuvaversiokin on julkaistu 1899 – valitettavasti tämä Pathé Frèresin elokuva on kadonnut. Ensimmäinen amerikkalaisversio on vuodelta 1903, britit olivat asialla 1905 ja ranskalaiset vuonna 1908 ennen toista amerikkalaista, jo neljäkymmentäminuuttista elokuvaa vuonna 1913. Uusia versioita syntyi sen jälkeenkin varsin usein. Jean Cocteaun kuuluisa versio ilmestyi 1946 ja Disney julkaisi animoidun musikaaliversion vuonna 1991. Elokuvan lisäksi muutkin esittävät taiteet ovat olleet ahkerasti liikkeellä saman sadun versioinneissa.

Julie, joka on nuorin ja kaikkein jaloin varakkaan kauppiaan kolmesta tyttärestä, päättää uhrautua pelastaakseen isänsä. Hän päättää lähteä Nevtorin linnaan, jonka isäntä oli joskus komea prinssi, mutta josta on tullut hybridi, jossa on osa miestä, sutta ja lintua. Nevtor rakastuu tyttöseen ja kertoo tälle, että hän voi lähteä pois milloin haluaa samalla kun taistelee eläimellistä vaistoaan vastaan, osaa hänestä joka haluaa tappaa tytön.

Herzin rakentama maailma yhdistää goottista kauhua sadunomaisuuteen. Herz pysyttelee vakaasti melodraamassa, eikä sorru monien myöhempien satufilmatisointien tapaan postmoderniin ironiaan tulkinnassaan. Psykologinen näkökulma sen sijaan on vahva, parin suhteiden kompleksisuus tulee hyvin esiin. Sen myötä esityskokonaisuus ei kalpene kuuluisienkaan satutulkintojen äärellä.

– Jari Sedergren 2019