THE NEW WORLD (2005)

Kaunis kuvaus 1600-luvun tutkimusmatkailijoista ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista, joiden keskinäinen kohtaaminen avaa portteja uusiin maailmoihin. Menetetty paratiisi synnyttää rinnalleen uuden rakkauden todellisuuden. Elokuvan suurimpia ja kauneimpia tutkimusmatkoja on John Smithin ja Pocahontasin herkkä rakkaustarina.

***

Terrence Malickin tuotanto on suppea, vain viisi elokuvaa hieman vajaassa 40 vuodessa. Julma maa (Badlands, 1973) ja Onnellisten aika (Days of Heaven, 1978) olivat intiimejä, psykologisia tutkielmia päähenkilöistä ja heidän välisestä suhteestaan. Niiden henkilöt elävät ajassa ja historiallisessa tilanteessa, jonka vaikutuksia itseensä he eivät täysin ymmärrä. Kymmenen vuoden tauon jälkeen valmistunut Thin Red Line (1998) ja sitä seurannut New World ovat puolestaan eeppisiä elokuvia, joiden aiheet ja teemat käsittelevät kansallisia myyttejä ja historiallisia tapahtumia, joiden toimijoita päähenkilöt ovat. Toki kaikissa Malickin elokuvissa päähenkilöt ovat jossain määrin heidän ymmärryksensä ja vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevien taloudellisten ja kulttuuristen voimien muovaamia, mutta Thin Red Line ja New World -elokuvien historialliset kontekstit – toinen maailmansota ja Amerikan Jamestownin englantilaisen siirtokunnan perustaminen 1607 – vaikuttivat aiempaa selkeämmin. Yksittäisten henkilöiden ja heidän kohtaloidensa ohella kyse on amerikkalaisen kansakunnan käännekohdista.

New World kertoo kuuluisan, muun muassa Disneyn tulkitseman tarinan intiaanipäällikkö Powhatanin tyttären Pocahontaksen suhteesta brittivalloittajiin. Laajemmasta näkökulmasta kyse on alkuperäiskansan ja valloittajien kohtaamisesta. New Worldin alkukohtauksessa rannalla oleva Pocahontas näkee brittilaivojen lähestyvän. Laivassa on mukana sidottu brittiupseeri John Smith, joka on vangittu epäiltynä kapinaan lietsomisesta. Maihin saavuttua hänet kuitenkin vapautetaan. Legendan mukaan Pocahontas pelasti oman henkensä vaarantaen myöhemmin intiaanien vangiksi joutuneen Smithin, mutta meni kuitenkin myöhemmin naimisiin tupakkaviljelijä John Rolfen kanssa ja seurasi häntä Englantiin. Yhdestä näkökulmasta New World on kolmiodraama, jossa nainen tuntee vetoa rohkeaan seikkailijaan, mutta valitsee lopulta turvallisen vaihtoehdon. Malickin tuoreimman elokuvan Tree of Lifen valossa on helppo kiinnittää huomiota hänen aikaisempien elokuviensa uskonnollisiin piirteisiin. Jokaisessa Malickin elokuvassa uskonnollisia viittauksia muun muassa luomismyyttiin, kadonneeseen Eedeniin ja kristusmaiseen kärsimykseen (Julman maan Kit (Martin Sheen) poseeraa ristiinnaulitsemisesta muistuttavasti kivääri hartioillaan) sekä kääntymykseen (Pocahontaksen kastaminen Rebekaksi).

Julman maan ja Onnellisen ajan päähenkilöillä on omat hauraat paratiisinsa ja pyrkimyksensä sen löytämiseen. Luomiskertomus, paratiisin etsiminen, sen kadottaminen (Pocahontaksen karkottaminen heimostaan) ja uudelleensyntyminen ovat New World -elokuvan keskeisiä teemoja. Brittiläiset kolonialistit kuvaavat löytämäänsä maata ”luvatuksi maaksi jonka Jumala on antanut meille” ja elokuvan lopussa Pocahontas puolestaan löytää kotiseudulleen vastakkaisen paratiisin brittiläisestä millintarkasti parturoidusta kartanopuutarhasta. New World hahmottaa vaikeasti kuvattavaa ja käsitteellistettävää ideaalia harmonisesta synteesistä erämaan ja yhteisöjen, panteismin ja kristinuskon, alkuperäiskulttuurin ja läntisen sivilisaation väillä.

– Pasi Nyyssönen 8.3.2012. Lähteenä Lloyd Michaels, Terrence Malick (2009)