Kansallismyyttisten aiheiden vastapainoksi Pannónia-animaatiostudio tuotti myös József Neppin (1934–2017) absurdeja, groteskin ilkikurisia animaatioita. Lumikin ja seitsemän kääpiön tarinan parodisessa versioinnissa Lumikki ei ole suloinen kaunotar eivätkä kääpiöt vieraanvaraisia ja avuliaita. Vallanhaluinen kuningataräitipuoli sen sijaan on todella paha. Monty Pythoninkin mieleen tuova elokuva on helppo nähdä yhteiskunnallisena kommentaarina tekoaikansa Unkarista.

***

Televisioon monia animaatiosarjoja ohjanneen unkarilaisen József Neppin ensimmäinen koko illan elokuvaohjaus, vuonna 1984 ensi-iltansa saanut Hófehér (”Lumikki) on satiirinen, yhteiskuntakriittinen satuparodia, jonka käsikirjoitus on täynnä mieleenpainuvia sutkautuksia. Elokuva perustuu paitsi Grimmin veljesten satuun, myös klassiseen Disney-tuotantoon Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1937), jota se säälimättä pilkkaa kääntämällä tarinan perusmotiivit ylösalaisin.

Hófehérissä aatelisherran ja hänen sydämettömän vaimonsa hovi koostuu joukosta epämiellyttäviä hahmoja. Heidän tyttärensä Lumikki on geenimanipulaation tuloksena syntynyt, pojaksi toivottu suurikasvuinen ja valkotukkainen tyttö, joka vihaa lempinimeään. Kun keisarillinen kruununperillinen kaikkien yllätykseksi ensisilmäyksellä rakastuu hyväluontoiseen hylkiöön, yrittää arvonimeä janoava sisarpuoli tapattaa tämän. Väkivahvasta Lumikista ei kuitenkaan niin vain pääse eroon. Metsään piiloutuessaan tyttö päätyy asuttamaan samaa taloutta seitsemän synkän, ihmisvihaisen kääpiön kanssa. Kiinnostavana yksityiskohtana kukin heistä on tarinan eri ihmishahmojen pienoisversio ulkonäköä ja samaa ääninäyttelijää myöten.

Hófehérin Lumikki-tarinan pohjimmainen tematiikka kumpuaa alkuperäisen Grimm-sadun taustasta eli siitä, miten paha äitipuoli nousi valtaistuimelle hallitsijaksi. Se näyttäytyy poliittisena allegoriana ja kitkeränä yhteiskunnallisena komediana, joka kuvaa hovin absurdia toimintaa ja ylpeän kuningattaren pakkomiellettä valtaan.

Elokuvan idea syntyi vuonna 1979, mutta tuotannon viivästymisen vuoksi – useita kokoillan piirrettyjä tehtiin Pannónia-animaatioelokuvastudiolla rinnakkain – se julkaistiin lopulta kotimaan elokuvateattereissa vasta kesällä 1984. Vaikka Hófehér sai tuoreeltaan melko kriittisen ja torjuvankin vastaanoton, on siitä sittemmin tullut kansallinen kulttielokuva, joka tunnetaan erityisesti lentävistä lauseistaan.

Nepp sai inspiraatiota Lumikki-sadun satiiriseen uudelleentulkintaansa aikakauden merkittävistä genre-elokuvista, kuten Mel Brooksin kauhuparodiasta Nuori Frankenstein (1974) ja Monty Pythonin hullusta maailmasta (1975). Sarkastinen satuparodia ei ollut vailla edelläkävijöitä kotimaan animaatiohistoriassakaan. Neppin omat aiemmat lyhytelokuvaohjaukset ja -käsikirjoitukset, kuten Öt perc gyilkosság (”Viiden minuutin murha”, 1966) ja Modern edzésmódszerek (”Nykyaikaiset koulutusmenetelmät”, 1970), lukeutuvat absurdin ja mustan huumorin näkyvimpiin ​​edustajiin unkarilaisessa animaatiossa. Satuperinteitä oli jo aiemmin lainailtu ja parodioitu myös koko perheen elokuvissa, esimerkkeinä Gyula Macskássyn Okos lány (”Älykäs tyttö”, 1955) ja Attila Dargayn Variációk egy sárkányra (”Muunnelmia lohikäärmeestä”, 1967). Pitkän koko perheen animaation saralla Hófehérin jalanjälkiä seurasi ritarielokuvaparodia Sárkány és papucs (”Lohikäärme ja tohvelit”, 1989).

Synkän humoristinen ja muun muassa joitakin seksuaalisia viittauksia sisältävä Hófehér ei ole erityisesti suunnattu pelkästään aikuisyleisölle – sen ikäraja on 7 –, mutta ei ole liioittelua kutsua sitä nimenomaan aikuisten animaatioelokuvaksi. Piirrosjälki on eloisaa ja persoonallista mutta tarkoituksella kaukana varsinaisesti kauniista, ja suuri osa elokuvan potkusta tulee sen dialogista.

– Anna Ida Oroszin (Unkarin elokuvainstituutin Core Films -sivusto) mukaan 11.6.2026